maanantai 4. joulukuuta 2017

Ii Upper Secondary School – International Course 2016-2017


This course started in 2015 and now it’s going to end. In this group belongs 13 students and a couple of teachers. The content of the course included the visit of Hungarian students from our twinning school Baktay Ervin Gimnazium in here Ii and also our visit to Hungary.

The Hungarian students visited here in February 2016. Four students stayed with in host families. The visit lasted about 10 days. We studied, made projects, visited the sights, spent time together and let them get to know Finland. We also made things in nature for example skied.

Before our visit to Hungary we had to collect money. We sold clothes and socks, organized a Halloween event for children and were serving in an event. All of these we received enough rewards for the trip.

In the spring 2017 was our visit in Hungary in Dunaharaszti. The whole group travelled to there and we stayed in host families. We spent there one amazing week! The weather was warm and sun was shining. People was kind and we had good time with them. Everyone enjoyed and the trip was absolutely great and unforgetable.

Anna Lappalainen

13.5.2017 Saturday

The first full day in Hungary.

On Saturday, almost everybody had their own program so Petra, I and our hosts Anita and Tamana went to Budapest. We spend almost the whole day in a mall in the central of Budapest, where we did our shopping and watched a movie in movie theather inside the mall. The name of this particular movie isn’t in my memory but it was in English and a comedy.

After we ate something we continued to local park. The park was on Margaret Island in the middle of Danube -river. It was really breathtaking to walk there, because everywhere were old giant trees and nicely green grass covered the ground.

When the sun went down it was time for us to go home. My host’s dad came to pick us up and we drove through the beautifully lightened city back to our homes.

Picture 1. Budapest
14.5.2017 Sunday

Buda Castle and Matthias Church.

When Sunday came as beautiful as ever, we took a train to Budapest once again. In Budapest whole Finnish group had a walking tour in Buda Castle and in Matthias Church. I can say that the these two buildings really were beautiful but I can’t forget to mention the view up there was incredible: you could see there whole city from there!

After Buda Castle and Matthias Church we continued separately our walk in Budapest. Petra and I with our hosts headed to 360 degrees café in the middle of Budapest. The café was located on rooftop and you could see the city from there. 

When the rooftop bar was enjoyed enough we continued to local park, different one than before, and just sat there and relaxed. I can say that it was relief for our feet because we had walked so much along the day.

After sitting there for some time we headed back home and spend some time with our host families.

Marianne Vanhala

15.5.2017 Monday 

Picture 2. - Fenyes Nature Trail, Tata
In the morning we went to school and travelled by bus with the Hungarians and Italians to Tata. There we walked through the nature park and we saw many turtles. I had never seen turtles before so seeing them was an amazing experience for me. They were so cute.

We walked for one and a half hour and everybody was sweatting. There was quite hot but all of us smiled and we had fun time together. After that we went to centrum of Tata and went to eat with our hosts. Then we went together to castle. We walked around the castle and then spent time in a park. Then we travelled by bus uphill and saw statue of eagle. Then we went stairs down to a huge cave. Finally we came home at seven o´clock.

Salla Sassi

16.5.2017 Tiistai (Tuesday)

Tiistaina kävimme kiertämässä Budapestissa. Mukana olivat meidän lisäksemme myös host-
Picture 3. - Cave Excursion
oppilaamme ja opettajat. Aloitimme päivän junareissulla Budapestiin ja suuntasimme ensimmäiseksi kohti parlamenttitaloa. Valitettavasti emme päässeet parlamenttitalon sisälle, mutta rakennus oli onneksi kaunis ulkoapäinkin. Sen jälkeen kävimme Tonavan varrella katsomassa muistomerkkiä, jossa oli nostettu Tonavasta löytyneitä juutalaisten kenkiä ylös joesta ja aseteltu niitä kivetykselle. Kengät oli heitetty jokeen toisen maailmansodan juutalaisvainojen aikaan. Tämän jälkeen suuntasimme toiselle toisen maalmansodan muistomerkille. Sen jälkeen meillä oli hieman aikaa kierrellä ympäriinsä ja käydä syömässä lounasta. Moni suuntasikin jäätelöille tai matkamuistoliikkeisiin ja ravintoloihin. Lounaan jälkeen kävimme katsomassa kirkkoa, joka oli nimeltään Szent Istvan Bazilika. Se oli hyvin kaunis ja koristeellinen. Pääsimme myös kiipeämään ylös katsomaan maisemia kirkon huipulta. Matka ylös oli hieman uuvuttava, sillä kiipesimme varmasti satoja portaita. Onneksi maisema oli kuitenkin sen arvoinen. Kirkolta lähdimme kohti tunnettua kauppahallia. Matkan varrella oli monia kauppoja ja meille annettiin aikaa myös niiden tutkimiseen. Kierrettyämme kauppahallin lähdimme kotiin. Illalla perheissä ei ollut paljoa ohjelmaa, sillä olimme kaikki niin väsyneitä päivän kierroksesta.

Anna-Maria Pauanne

Picture 4. - Budapest Parliament House


17.5.2017 Wednesday 

Picture 5. - Kayaking
On Wednesday everybody had to wake up early in order to arrive to the place appointed on time. There where we gathered you could rent kayaks. In the morning we did some kayaking on the Danube river with the Hungarian and the Italian students. After kayaking some of us played football and other ball games.

Around 2 p.m. everyone was ready to leave. There were no organized activities, so everybody was able to do what ever they wanted to do with their hosts. We decided to head to a shopping mall which was located in Budapest. There was an aquarium park in the mall and there we saw sharks, alligators and other exciting creatures. After that we did some shopping and then we were tired enough to leave for our homes.

Atte Siira


Picture 6. - Aquarium at Budapest


18.5.2017 Thursday

This day was our last full and organized day together. Because this project was part of school, so we went to a Hungarian school. We had different lessons like music, art, chemistry and PE. We sang the songs in Hungarian, Italian and Finnish, we made usable things from recycled objects, we saw a presentation of the chemical reactions and at least we had a volleyball tournament. The lessons were instructed by Hungarian teachers.

In the evening we had a barbecue party. There was a lot of good grill food, nice music and some program. We played some games and every group sang a song from its own country. We also got our diplomas and when evening was going to end, everyone were saying goodbye to each other. The evening was enjoyable and it was good end to our trip.

Anna Lappalainen

Picture 7. Students from Ii held a presentation about their home municipality's
 long term project on sustainable development.


The group members: Saara Alamäki,Veera Annunen, Eero Koivuvaara, Jere Kärsämä, Anna Lappalainen, Kaisa Paaso, Anna-Maria Pauanne, Petra Sankala, Salla Sassi, Atte Siira, Salla Siurua, Marianne Vanhala, Inka Välipakka

Teachers: Teijo Liedes, Minna Saari, Tuomo Mäki, Jukka Ervasti

Pictures 1-4 and 7 © Jukka Ervasti

tiistai 31. lokakuuta 2017

Melontareissu

Perjantai 1.9
Pistimme kamppeet kasaan ja lähdimme kera mahtavan melontaryhmän ja liikunnanopettaja Jouni Välipakan sekä Jussi Riihisen ja Raijan kanssa kohti Hopeaperän leirintäaluetta. Sieltä alkoi matkamme kohti ensimmäistä yöpymispaikkaa.
Melominen oli ensiksi tuskastuttavaa puuhaa, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkoi luonnistua hyvin! 10km melomisen jälkeen väsähtäneet oppilaat nostivat kajakkinsa kuivalle maalle ja lompsivat kohti leiripaikkaa, jossa pystytimme teltat ja aloimme valmistamaan ruokaa.
  



Lauantai 2.9
Lauantaiaamuna heräsimme ruoan laittoon sekä kasaamaan kamppeita ja telttoja. Kuulimme, että seuraava melontaosuus on noin 20 kilometriä eli pisin matkamme. Onneksemme puolivälissä oli taukopaikka, jossa söimme eväitä.



Taukopaikan jälkeen loppumatka olikin melkein pelkkää koskea, mutta matka meni nopeasti ja saavuimme pian seuraavalle yöpymispaikalle.

Sunnuntai 3.9
Viimeisenä päivänä matkaa oli jäljellä enää 10km. Matkan aikana oli paljon isoja koskia. Melojia peloteltiin mm. kuolemankoskella, mutta todellisuudessa emme edes huomanneet menevämme siitä.
Matka meni nopeasti ja saavuimme pian Simon pesäpallokentälle. Kaikki olivat väsyneitä, mutta lähtivät iloisin mielin kotia kohti.





Teksti Heidi Kurttila
Kuvat Jouni Välipakka





maanantai 23. lokakuuta 2017

Vauhtia maailmalta digiajan matematiikan opetukseen


Johannes Keplerin patsas Schlossparkissa
Viime kesänä onnistuin saamaan eri tahoilta tukea osallistua GeoGebra Global Gathering 2017 -konferenssiin Itävallassa. Kyseessä oli kansainvälinen tapaamis- ja verkostoitumis- tilaisuus GeoGebra -ohjelmiston käyttäjille ja kehittäjille. Osan matkakuluista tuli katettua Iin kunnan tutortoimintahankkeesta, kun omakustanteiseksi jäivät mm. ekskursiopäivä Pohjois-Itävallan Alpeille sekä konferenssi-illallinen.

Olin varannut lomapäiviä ennen ja jälkeen konferenssia, joten minulla oli aikaa tutustua Tonavan halkomaan Linzin kaupunkiin monelta kantilta. Oli hieno kokemus käydä kävelemässä samoja vanhoja kuluneita kiviportaita, mitä itse Johannes Kepler oli aikoinaan kivunnut sekä käydä kiertä-mässä uusi Ars Electronica Center, joka on erittäin oiva kohde kenelle tahansa digimaratonille osallistuvalle opettajalle.

Ars Electronica Center

Konferenssista
Luentopäiviä oli kaksi, jotka koostuivat kolmesta pidemmästä täysistunnosta, sekä lyhyemmistä 20 minuutin esityksistä. Pidemmistä esityksistä tärkein oli GeoGebra Apps Universe: from Desktop to Phone, missä valotettiin ohjelman syksyllä ilmestyneitä uusia sovelluksia.

GeoGebra -ohjelmiston käyttäjäkunnan laajuus kävi ilmi GeoGebra Community Network - luennolla. Etelämanner olikin ainoa maanosa, josta ei ollut osallistujia konferenssissa. Toisen päivän esityksessä GeoGebra Gets Social kerrottiin ohjelmiston käyttäjien verkostoitumista helpottavasta sosiaalisen median ulottuvuudesta, sekä luennossa GeoGebra In 5 Years siirrettiin taas katse kohti tulevaa.
Stephen Jull esittelee maailman laajuista GeoGebra-verkostoa

Lyhyiden esitysten aiheet vaihtelivat suuresti, mutta liittyivät aina tavalla tai toisella GeoGebra -ohjelmiston hyödyntämiseen opetuksessa, tutkimuksessa tai esimerkiksi opettajankoulutuksesta. Mielenkiintoista oli saada tietää Pohjoismaiden ja Baltian maiden GeoGebra -verkoston toiminnasta, seurata esitystä matematiikan opetuksen kehittämisestä Islannissa ja kuulla Iso-Britanniassa toimivasta yksityisestä matematiikan opettajien koulutuspalvelusta. Erityisesti mieleeni jäi mm. taiteen, historian ja matematiikan oppiainerajat ylittävä espanjalaisten projekti, missä mm. historiallisen Granadan kaupungin arkkitehtuurin yksityiskohtia tutkittiin GeoGebran avulla, jolloin esimerkiksi historiallisten rakennusten julkisivujen esteettiset kuvioinnit saivat geometrisen perustan.

Konferenssi pidettiin Johannes Kepler yliopistossa, Linzissä.

Toisen luentopäivän jälkeen oli luvassa illallinen, jolloin oli oiva tilaisuus hyvän ruoan ja juoman ohella vaihtaa kuulumisia niin ohjelmiston kehittäjien kuin käyttäjien kanssa. Oli kunnia tutustua erityisesti ohjelmiston isään, pääkehittäjä Markus Hohenwarteriin sekä Suomen GeoGebra-instituutin puheenjohtaja Mikko Rahikkaan.Tutuiksi tulivat myös useat Pohjoismaiden GeoGebra-verkoston jäsenet.
Konferenssin viimeisenä päivänä ohjelmassa oli retki Laudachsee -järvelle Traunstein -vuoren kupeeseen, missä näkymät olivat huikeat. Matka järvelle taittui ensin bussilla, missä oli hyvä vaihtaa ulkomaisten kollegojen kanssa näkemyksiä ja kokemuksia. Erikoista oli kuulla miksi, kauniilta ja vuoristomaisemien lähettyviltä saapuneella kohta jo eläköityvällä saksalaisopettajalla oli tapana vaimonsa kanssa vuosittain käydä Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa lomillaan. No syynä oli tietysti erityisen hieno luonto ja pitkät valoisat kesäpäivät. Kyseinen herrasmies olikin työstänyt GeoGebralla sovelluksen, millä pystyi seuraamaan päivän pituuksia pohjoisilla leveysasteilla eri aikoina. Kanadalaiselta kollegalta taas kuuli ylisanoja suomalaisen koulutusjärjestelmän erinomaisuudesta, mitä useasti ulkomailla on muutoinkin saanut kuulla. Toivottavasti etenemme tämän hetken koulutusjärjestelmän kehityksessä oikeaan suuntaan ja voimme kuulla vastaavia kommentteja jatkossakin.
Näkymät olivat huikeat pienellä Laudachsee alppijärvellä
Uudistuksista
Ohjelman uudet syksyllä ilmestyneet versiot toimivat selainpohjaisesti ja käyttöliittymäuudistuksia on tullut sovelluksiin, jotka kulkevat nimillä GeoGebra Graafinen laskin ja GeoGebra Geometria. Jos kokee, että vanhassa on vara parempi, säilyy vanha käyttöliittymä GeoGebra Classic nimen alla. Mobiilipuolella ohjelman jako perustuu kokemuksiin, että tiettyä tarkoitusta varten oleva applikaatio on käyttäjälle kiinnostavampi kuin liian monipuolinen laajempi ohjelmisto. Ohjelmissa on sama ydin, mutta näkyvät toiminnot rajautuvat käyttötarkoituksen mukaan.
IMG_20170718_173545-2.jpg
Mobiili- ja selainversioiden vertailua
Ylioppilaskirjoitusten digitaalisessa koejärjestelmässä on toistaiseksi käytössä GeoGebra 5 Linux-versio. Ohjelmistopäivityksen yleisimpien alustojen versioihin saapuvat hetimiten, kun taas Linux -versiota päivitetään hieman viiveellä. Abitti -blogin elokuun päivityksessä sanotaan: “Abitissa on edelleen GeoGebra 5 eli nykyinen GeoGebra Classic. Tämän rinnalle Abittiin ollaan tuomassa uusi GeoGebra Math Apps Suite, mutta se ei tule tapahtumaan vielä kuluvan lukukauden aikana.”.
GeoGebra, lyhyt matikka ja Iin lukio
Iin lukion lyhyen matematiikan opiskelussa hyödynnetään ilmaista GeoGebra Classic -ohjelmistoa, mitä myös käytössä oleva kirjasarja tukee. Lukion toisen vuosikurssin opiskelijoiden osalta ohjelmiston peruskäyttö on tullut luontevaksi osaksi opiskelua. Ykkösillä tuntuu menevän tovi, kunnes uusi tapa hyödyntää teknisiä apuvälineitä matikan opiskelussa tulee tutuksi. Erityisesti matemaattisessa mallintamisessa ja tietysti geometriassa ohjelmiston tuoma lisäarvo on tullut positiivisesti esille. Olen myös esitellyt GeoGebra-tilin luonnin etuja, kun tehtävän tekoa voidaan jatkaa mobiililaitteella siitä, mihin tietokoneella jäätiin. Vastaavasti tehtyjä tehtäviä voi läpikäydä puhelimen näytöltä vaikkapa kaverin kanssa. Ohjelmistoissa on toki kehittämistä ja käytettävyyttä voi aina hioa. Hyvä onkin tietää, että ohjelmistoa kehitetään huomioiden digitalisoituva matematiikan ylioppilaskoe Suomessa.
Opiskelijoita varten olen koonnut Office 365 -ympäristöön materiaalit, joiden avulla teorian opiskelu ja kertaaminen onnistuu esimerkiksi Opetus.tv:n videoiden ja kirjasarjan GeoGebra -videoiden avulla. Osalla matikan kursseista edetään yksilöllisen oppimisen opetusmallin mukaan, jolloin opiskelijat etenevät sitä mukaa kun oppivat asiat riittävän hyvin. Ryhmissä tehdään dynaamista itsearvointia ja kokeen merkitys kurssiarvioinnissa vähenee. Ykkösten kanssa olemme alkaneet kerätä GeoGebralla tehdyt tehtävät omalle tilille GeoGebra -kirjaksi, jolloin kaikkien kurssien GeoGebra-tehtävät tulevat opiskelijalle yksiin digitaalisiin kansiin ylioppilaskoetta varten kerrattavaksi.

Konferenssin jälkeen kävin kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Salzkammergutin
alueella patikoimassa ja toteuttamassa mieluisinta harrastustani, maisemakuvausta.

Teksti ja kuvat
Jukka Ervasti Matematiikan ja tietotekniikan opettaja
Iin lukio

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Lakkiaisten juhlapuheet

Lukuvuosi päättyy aina juhliin. Juhlissa pidetään puheita. Nyt voit lukea Iin lukion rehtorin, Tuomas Kulhan Iin lukion lakkiaisissa 3.6.2017 pitämän puheen. Lisäksi lue erityisen huolellisesti tuoreen ylioppilaan Valtteri Paakin loistava puhe.

Hyvä juhlaväki,
Oliko ennen kaikki paremmin? Mistäpä mä sen tietäisin. Näin laulaa Neljä Ruusua kappaleessaan Valuva taivas. Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään on vastaavasti tuttu sanonta jokaiselle, mutta siitä huolimatta tänään on aika katsoa hetken aikaa taaksepäin. Ehkä samalla saamme vastauksen siihenkin, oliko ennen kaikki paremmin.

Lukuvuoden 2016–2017 aikana tapahtui poikkeuksellisen paljon. Opintomenestys on ollut edelleenkin hyvällä tasolla. Henkilöstössä tapahtui muutoksia. Elina vaihtui Kirsiksi ja toinen Elina Johannaksi. Lukuvuoden aikana Anna vaihtui Hannaksi, Matti Iidaksi, Henna Villeksi, Minna Katiksi ja Teijo Marjoksi. Lisäksi saattelimme pitkäaikaisen ja erittäin pidetyn lehtorimme Markku Välitalon viettämään kiireisiä eläkepäiviä kameran varteen. Lukuvuoden viimeisinä päivinä saimme lisäksi suru-uutisen, kun pitkäaikainen Iin lukion ja Valtarin koulun koulusihteeri Inkeri Kaiponen menehtyi äkillisesti. Suuri vaihtuvuus kesken lukuvuoden luo haasteita lukiolle, mutta mielestäni selvisimme lukuvuodesta kuivin jaloin.

Lukioiden opetussuunnitelma ja tuntijako muuttuivat elokuussa 2016. Sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset järjestettiin syksyllä ensimmäistä kertaa.  Näistä muutoksista selvisimme hyvin. Toki on myönnettävä, mietin sähköisten ylioppilaskirjoitusten osalta, oliko ennen sittenkin paremmin. Tänä vuonna kansainvälinen toiminta oli poikkeuksellisen aktiivista. Meiltä kävi ryhmä Unkarissa. Lisäksi keväällä tehtiin opintomatka Saksaan. Erasmus+ hankkeen tiimoilta vierailtiin Skotlannissa ja helmikuussa järjestettiin samaisen hankkeen tiimoilta tiedeleiri täällä Iissä. Yrittäjyysmessut viettävät 10-vuotisjuhliaan. Projektit ovat vahva osoitus siitä, miten Iin lukiossa parannetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia.

Iin lukio on paikkakunnan ainoa toisen asteen koulu ja siksi sen kehittäminen ja ylläpitäminen on paikkakunnan vetovoimaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja ja joskus tuntuu siltä, kuin koulutuksesta leikkaaminen olisi ”muotia”. Iissä on kuitenkin selkeästi ymmärretty koulutuksen arvo. Ensi vuonna aloittavat opiskelijat saavat käyttöönsä kannettavat tietokoneet, joiden avulla uuden opetussuunnitelman mukainen opiskelu onnistuu. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, mutta itse uskon vahvasti lukiokoulutuksen tulevaisuuteen Iissä. Iin lukion toiminta-ajatus Vankalta perinteiseltä pohjalta luottavaisena tulevaisuuteen on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Suomesta ja maailmalta kuuluvat uutiset nostavat entisestään yleissivistyksen, historian tuntemisen ja suvaitsevaisuuden oppimisen merkitystä. 

Jokainen abiryhmä on omanlaisensa, on taatusti kulunein klisee, joka juhlapuheissa kuullaan. Mutta teidän tapauksessanne se sopii kuin nenä päähän, tai kuten itse joskus leikkisästi sanon, kuin nyrkki silmään. Minä sain tehdä kanssanne töitä kolmen vuoden ajan. Lienen luonteeltani masokisti, sillä olen nauttinut joka hetkestä. Jokainen teistä on saanut olla oma itsensä. Vaikka joskus on saattanut omassa ja varmaan jonkun muunkin henkilökuntaan kuuluvan päässä kaikua kysymys mitä jäbät duunaa…

Rakkaat lakitettavat! Te olette monessakin mielessä kulkeneet lukion aikana monia polkuja. Aloititte opiskelunne ennen kuin pääsimme uusiin tiloihin. Opiskelujenne aikana olette kohdanneet suuren määrän eri opettajia. Ylioppilaskirjoituksetkin muuttuivat opiskelujenne aikana sähköisiksi. Ehkä tekin olette joskus miettineet oliko ennen kaikki paremmin. Voin kertoa teille, ei ollut. Ainoa pysyvä asia on muutos ja tiedän että lukiossa viettämänne aika on valmistanut teitä tulevaisuuden haasteisiin.

Kuluneen kolmen lukiovuoden aikana olette kulkeneet yhteisen matkan tähän hetkeen. Yhteisestä matkasta huolimatta jokaisen reitti tähän hetkeen on ollut yksilöllinen. Jollekin matka on ollut helppo, jollekin vaikea. Joku ei kiinnittänyt matkaan mitään huomiota koska vain päämäärä on ollut tärkeä. Joku taasen on saattanut nauttia matkasta ja matkaseurasta niin, että koko päämäärä on ollut hämärän peitossa. Olennaista ei itse asiassa ole matka. Tai se mitä matkan aikana tapahtuu tai ei tapahdu. Edes päämäärä ei ole olennainen. Olennaista on sinä. Muista säilyttää itsesi ja ainutkertaisuutesi tulevaisuudessakin. On tietyllä tavalla haikeaa päästää teidät menemään, mutta päästän teidän matkaan luottavaisin mielin, sillä tiedän mihin pystytte. Minä uskon teihin. Uskokaa tekin itseenne. Kiitos että olen saanut kulkea kanssanne. Onnea ja menestystä sekä hyvää matkaa tulevaisuuteen.

Hyvät ylioppilastoverini, arvoisa rehtori ja opettajakunta sekä muu juhlaväki

12 vuotta, joista kolme lukiossa, ovat nyt ohi. Viime vuosina olemme viettäneet lähes puolet ajastamme opiskellen. Laskeskelin itse eilen, että pelkästään lukion penkkejä on kulutettu yli 1400 tunnin verran, ja kun siihen lisätään vielä läksyjen tekeminen ja kokeisiin lukeminen, on summa jo melkoinen.

Olen aina sanonut lukion olevan helppoa aikaa. Voi olla, että olen hieman kaunistellut totuutta. En halua pelotella ketään, sillä kuten tänään näemme, lukiosta selviäminen on mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Se vaatii sisua, yhteistyötä ja ennen kaikkea perselihaksia.

Tänään saimme menneiden vuosien uurastuksesta ja ahkeroinnista palkkion, kun saimme luvan painaa valkolakin päähän. Olen aina hämmästellyt kuinka suuresti tällaista valkoista, aika vaatimattoman näköistä lakkia arvostetaan, en hämmästele enää. Valkolakin arvon tajuaa vasta silloin, kun näkee kuinka paljon työtä sen saaminen vaatii.

Hyvä juhlaväki, hyvät ystävät
Me elämme nyt epävarmuuden aikaa. En mielelläni sanoisi sitä ääneen ja varmasti moni muukaan ei haluaisi sitä myöntää. Mutta kun lukee päivän sanomalehden tai katso iltauutiset, ei muunlaista kuvaa tämän maailman tilanteesta voi saada. Mediatilan vievät kokonaan terrorismi, polarisaatio kansanryhmien välillä, ilmastonmuutos sekä Venäjän ja Pohjois-Korean voimapolitiikka. Kaiken tämän lisäksi puhutaan vielä totuuden jälkeisestä ajasta.

Henkilökohtaisesti olen kantanut syvää huolta siitä, miten ihmiset kohtelevat toisiansa. En usko täyteen altruismiin, mutta en silti ymmärrä, miksemme voisi antaa tuleville sukupolville mahdollisuutta nauttia puhtaasta ja monimuotoisesta luonnosta tai miksemme voisi auttaa ihmistä, joka on vailla kotia, vailla rahaa tai ystäviä.

Vaikka uutiset yrittävät päivittäin lannistaa minut, jaksan vielä uskoa siihen, että jokainen ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Kunhan me vain muistamme tämän ja muistamme käyttää sitä meidän omaa hyvyyttämme, olemme jo polulla kohti meille kaikille parempaa maailmaa.

Eteenpäin meitä tällä polulla vie sivistys. Välittäminen, josta jo aiemmin puhuin, on osa sivistystä, mutta nyt tarkoitan nimenomaa kirjasivistystä. Muistelisin, että se oli äidinkielen opettaja, joka lukion alkuaikoina kertoi meille, että lukion lopussa me tiedämme laajemmin asioita kuin olemme koskaan aiemmin tienneet tai kuin tulemme koskaan tulevaisuudessa tietämään. Voisi siis jopa väittää, että ainakin jollakin mittarilla olemme tämän salin viisaimpia.

Kuuntelen aina tyytyväisenä puheenvuoroja, joissa korostetaan yleissivistyksen merkitystä nykyisessä työelämässä. Eikä näiden puheenvuorojen pitäjät ole väärässä. Tämän päivän työelämä näyttäytyy huomattavasti katkonaisempana ja laajempana kuin esimerkiksi työelämä parikymmentä vuotta sitten. Muodikkaat uranvaihdokset ja globalisaatio ovat nostaneet yleissivistyksen arvoon mittaamattomaan työmarkkinoilla ja ainakin minut se saa entistä tyytyväisemmäksi siitä, että tulin valinneeni juuri lukion peruskoulun viimeisenä vuotena.

Yleissivistyksen rooli korostuu myös aiemmin mainitsemieni maailmaan epävakautta aiheuttavien ongelmien ratkaisemisessa. Meillä Iin lukiossa on koulukohtainen soveltava historian kurssi, jossa tutustutaan toiseen maailmansotaan. Olen muutaman noista ajoista kertovan dokumenttielokuvan katsonut ja joka kerta ne vetävät minut hiljaiseksi. Ihmisenä, joka haluaa uskoa asioista hyvää, minun on hankala ymmärtää niitä raakuuksia, joita tuon sodan aikana tehtiin. Ja se, että me yli seitsemänkymmentä vuotta tuon sodan jälkeen käymme koulussa läpi noita vaiheita, saa meidät toivottavasti muistamaan, miksi emme enää koskaan saa alentua niin alhaiselle tasolle. Opiskelu ja yleissivistys estävät meitä tekemästä samoja virheitä uudestaan.

Lukiossa meidät on opetettu fundeeraamaan, mutta myös toimimaan. Koko maailma on nyt avoinna meille ja meidän on käytettävä mahdollisuutemme hyvin!

Arvoisa rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta
Haluan kiittää teitä kaikkia sydämeni pohjasta. Siivoojat, talonmiehet, keittäjät, kuraattori, kouluterveydenhoitaja ja kaikki te piilossa pysyvät henkilöt. Te olette yksi koulumme tärkeimmistä osista ja liian harvoin me kiitämme teitä. Se, että me saamme opiskella puhtaassa ja turvallisessa kouluympäristössä, meistä pidetään huolta ja meille tarjotaan hyvää kouluruokaa. Se on mahdollistanut sen, että me olemme tänään täällä edessä valkolakkien kanssa.

Opettajat ja rehtori, te olette opastaneet meitä eteenpäin niin vaikeina kuin hyvinäkin aikoina yhdessä vanhempiemme kanssa. Olen varma, että tulemme muistamaan teidän ohjeenne ja myös ne kaikki kertomukset niistä virheistä, jotka te olette tehneet, mutta joita meidän ei kannata tehdä.
Ja viimeisenä, rakkaat ylioppilastoverini, tämä matka on ollut upea. Kiitos teille kaikille siitä! Hyvää kesää!"
Kiitos menneistä kolmesta vuodesta ja oikein aurinkoista kesää! :)

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Messuryhmän matka Berliiniin 8.-12.5.2017

Lähdimme aikaisin maanantaiaamuna Oulunsalon lentokentälle, josta lensimme Helsinkiin. Helsingistä lensimme Berliiniin. Perillä oli kolea sää. Kun pääsimme hotellille, lepäsimme hetken. Jotkut ehtivät jo käymään ostoksilla. Illalla kävimme vielä porukalla syömässä  vietnamilaisessa ravintolassa
.
Tiistaina lähdimme aamiaisen jälkeen hyvin levänneinä tutustumaan Brandenburgin porttiin. Siellä näimme kulkueen, jossa ihmiset kulkivat portista muistaen toisessa maailmansodassa kuolleita venäläissotilaita. Tutustuimme myös Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkkiin. Sen jälkeen kävelimme Berliinin tuomiokirkolle. Matkalla satuimme myös näkemään Yön Sudet-nimisen venäläisen moottoripyöräkerhon kokoontumisajot. Kirkko oli todella suuri ja siellä oli paljon nähtävää. Sen katolta oli hienot näkymät. Kirkossa vierailemisen jälkeen menimme DDR-museoon. Siellä saimme nähdä, millaista elämä oli sosialistisessa Itä-Saksassa. Museossa oli tuon aikakauden tavaroita ja samaan tyyliin sisustettuja huoneita. Näiden nähtävyyksien jälkeen kävimme syömässä. Osa porukasta jäi pyörimään kaupungille, jotkut lähtivät hotellille lepäämään.




Seuraavana aamuna lähdimme metrolla kohti Checkpoint Charlieta, joka on aikoinaan ollut Itä- ja Länsi-Berliinin rajanylityspaikka. Sen nähtyämme kävimme syömässä, ja lähdimme Madame Tussauds–vahakabinettiin. Siellä oli esillä historiallisista henkilöistä, julkkiksista sekä Star Wars-hahmoista tehtyjä aidon näköisiä vahanukkeja, joiden kanssa otimme aika paljon kuvia. Vierailun jälkeen jäimme kaupungille tekemään ostoksia ja syömään.

Torstaina kävimme Zoologischer Garten Berlin-eläintarhassa. Siellä oli tuhansia eläinlajeja, joten kaikkea emme tietenkään kerenneet nähdä. Eläintarhassa oli mukavaa käydä, sillä sää oli hieno: aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja tarkeni olla t-paidalla. Siellä käytyämme tehtiin vielä viime hetken ostokset ja syötiin. Sitten menimmekin hakemaan laukkumme hotellilta, ja lähdimme lentokentälle. Lensimme torstai-iltana Helsinkiin samalla lennolla presidentti Sauli Niinistön kanssa. Vietimme yön lentokentällä, ja perjantai-aamuna lensimme Oulunsaloon.
Reissu oli mukava ja onnistunut! Sää ei joka päivä suosinut, mutta oli mahtavaa, että viimeisenä päivänä oli hieno auringonpaiste. Saimme jo aiemmin valita nähtävyyden, jonka esittelimme paikan päällä muulle porukalle. Näin tutustuimme myös nähtävyyksien taustalla oleviin tapahtumiin. Berliinissä on paljon nähtävää, jokaiselle jotakin. Se jää mieleen hienona paikkana, jonne matkustaisi mielellään toistekin.

Sara Ylipää

perjantai 12. toukokuuta 2017

Kansainvälisen taiteen kurssi

 Elävää kuvausmateriaalia ja luonnonmuotoja

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna, 6.-7.5. Iissä järjestettiin jo lähes perinteeksi muodostunut kansainvälisen taiteen kurssi. Kurssin aikana keskitytään tiettyyn taiteen osa-alueeseen, jota opettamassa ja ohjaamassa on juuri siihen paneutunut taiteilija – tämä erottaa kansainvälisen taiteen kurssin tavallisesta lukion kuvataiteen kurssista.
Kuvauksen valmistelua New Photography -työpajassa
Mariannen valokuva makeasta karkkimaailmasta
Tänä vuonna viikonlopputyöpajan nimi oli ”New Photography”, jonka opettaja Christelle Mas on alun perin Ranskasta, mutta asunut Suomessa jo noin kuuden vuoden ajan. Mas puhui siksi työpajassaan pääsääntöisesti suomea.

Valokuvataide voidaan luokitella ”hybriditaiteeksi”, sillä se sallii eri tekniikoiden hyödyntämisen ja yhdistämisen. Se on tyypillisesti aukinainen, lukemattomia mahdollisuuksia tarjoava taiteen muoto, jossa kuvataiteen rajat häivyttyvät. Opiskelijat pääsivät Masin töiden lisäksi tutustumaan myös muiden valokuvataiteilijoiden teoksiin, joista he saivat uusia näkökulmia kyseiseen taidemuotoon.

Christelle Mas ja monet valokuvataiteilijat tekevät valokuviaan hyödyntämällä erilaisia tekniikoita, kuten kollaasia, kirjoitusta ja installaatioita. Tällä kurssilla opiskelijat tuottivat ensimmäisenä työpajapäivänä pieniä maisemia käyttäen apunaan elintarvikkeita aina kasviksista karkkeihin. Opettaja toi mukanaan myös pieniä leluja, jotka pääsivät seikkailemaan ruokamaisemissa. Varsinainen taideteos syntyi teoksesta otetusta valokuvasta. Toisena päivänä tehtiin kollaaseja lehtileikkeistä. Voitiin esimerkiksi leikata lehdestä kuva, joka se jälkeen sijoitettiin luontoon ja siitä otettiin kuva. Työpajassa opiskelijat saivat siis hyödyntää valokuvausprosessissa monenlaisia, jopa ennalta arvaamattomia materiaaleja ja tekniikoita.

Jessican oivallus käyttää kollaasia luonnonympäristössä

Jokaiselta kurssilla olleelta, joilta kysyin, menisivätkö uudestaan, sanoivat kyllä. Monelle kynnyksenä saattaa olla englannin kieli tai se, että kouluun pitää mennä viikonloppuna, mutta kurssi antoi silti enemmän kuin otti. ”Se avaa mieltä ja silmiä”, kuten eräs opiskelija muotoili.




sunnuntai 7. toukokuuta 2017

ASCSN Skotlannin reissu

Lähdimme reissuun jännittynein mielin. Matka Skotlantiin oli pitkä, mutta se sujui hyvin. Porukkamme oli alusta asti ollut hyvä tiimi, joten tulimme kaikki toimeen hyvin. Edinburghin lentokentällä meitä oli vastassa projektivastaava David Ritchie lapsineen. Heiltä saimme kyydin Perthiin, jossa isäntäperheet olivat jo odottamassa. Olimme olleet yhteydessä isäntäperheisiimme jo aiemmin, mutta silti kaikkia jännitti tapaaminen host-perheiden kanssa.

Jo seuraava aamu alkoi aikaisin projektitöiden merkeissä. Luotiin projektiryhmät, joissa tulisimme työskentelemään koko seuraavan viikon. Jaoimme myös ryhmille aiheet. Skotlannissa oli suomalaisten lisäksi myös ranskalaisia, saksalaisia, amerikkalaisia ja grönlantilaisia. Olimme myös Skype yhteydessä kanadalaisiin opiskelijoihin, jotka eivät olleet päässeet paikalle.

Viikko kului projektitöiden tekemiseen, sekä vierailuihin erilaisissa teemaan liittyvissä paikoissa, kuten kalanviljelylaitoksella, padolla, kalaportailla. Päivät olivat pitkiä ja täynnä työtä. Vapaa-aikaa ei ollut paljoa, sillä koulupäivät alkoivat aamulla ja loppuivat illalla. Illalla isäntäperheisiin saapuessa oli jo niin väsynyt, ettei yleensä jaksanut enää paljoa tehdä. Viikolla meillä oli myös mahdollisuus tavata asiantuntijoita eri aloilta. Kyselimme heiltä omiin aiheisiimme liittyviä kysymyksiä science cafe-tilaisuudessa.



Kaikilla meillä sujui hyvin isäntäperheiden kanssa, ja yhtenä iltana menimme käymään shoppailemassa toisessa kaupungissa suomalaisten ja heidän hostiensa kanssa. Kävimme myös yhtenä aamuna harjoittelemassa kalastusta ja tekemässä perhoja tay-joen varrella. Matkalla opimme paljon uutta lohista ja niiden suojelusta. Teimme projektinamme kaksi Sway-kirjaa, jotka käsittelivät lohta eri näkökulmista. Kirjat ovat nähtävissä netissä. Projektien valmiiksi saaminen oli tärkeää, sillä ne olivat yksi ehto sille, että saimme Erasmus+ -rahoituksen.

Viikko kului nopeasti, ja pian olikin jo kotiinlähdön aika. Viimeisenä iltanamme koululla järjestettiin ceilidh, jossa tanssittiin perinteisiä skotlantilaisia tansseja koulun orkesterin säestämänä. Ceilidhiin osallistuivat paitsi me projektissa mukana olleet nuoret, myös isäntäperheemme. Viimeinen aamu kului haikeissa merkeissä, ja suurimmalta osalta taisikin päästä itku isäntäperheitä hyvästellessä. Lentokentältä nappasimme mukaan vielä viimeiset tuliaiset ja suuntasimme kotiin.

Teksti:


Anna-Maria Pauanne
Emilia Partanen

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Iin lukion messujen juhlavuosi

Vuonna 2017 meillä todellakin on syytä juhlaan. Suomi juhlii sen 100-vuotista, itsenäistä taivalta, mutta ennen kaikkea 8. huhtikuuta Iissä järjestettiin Iin lukion 10. messut. 

Messuilla lähes kaikki esittelypöydät oli myyty.
Messut järjestetään osana lukion yrittäjyyskurssia. Vastuussa messujen valmiiksi saattamisesta ovat messuryhmäläiset ja ohjaava opettaja vain hieman tyrkkii opiskelijoita oikeaan suuntaan. Tänäkin vuonna messuryhmä onnistui hienosti. Sen lisäksi, että omasta mielestämme messut onnistuivat, oli myös messuvieraiden ja näytteilleasettajien palaute samansuuntaista.

Messuihin valmistautuminen alkoi jo syksyllä 2016. Joka vuosi messuja ennen on julkaistu messulehti ja tähän lehteen kurssilaiset ahkerasti myyvät mainoksia ja tekevät juttuja. Tämän vuoden lehdessä kerrottiin muun muassa menneiden vuosien messupäälliköiden muistoja messuista.
Itse messuille lähes joka pöytä oli myyty. H-hetken lähestyessä varmasti jokaista messuryhmän jäsentä ainakin hieman jännitti, miten messut tulevat onnistumaan, mutta ahkeralla työllä, messuista saatiin loistavat.

Pääesiintyjänä messuilla oli koomikko ja imitaattori Ari Kettukangas, joka sai messuvieraat nauramaan useampaankin otteeseen. Lisäksi messuilla nähtiin taikuri Ville-Valtteri Satokankaan mukaansatempaava show. Messuvieraat pääsivät nauttimaan myös kahdesta muotiesityksestä. Ensimmäisessä muotinäytöksessä nähtiin kavalkadi Suomen historian eri vuosikymmeniltä ja tähän oli yhdistetty myös historiaa, musiikkia ja kuvia itsenäisen Suomen vuosikymmeniltä. Toisessa muotinäytöksessä yleisö pääsi ihailemaan juhlavaatteita.

Messujen avauspuheessa Iin lukion rehtori Tuomas Kulha totesi messujen olevan jo perinne Iin lukion toiminnassa. Joka kevät uusi messuryhmä kokoaa palaset yhteen ja järjestää oman teemansa mukaiset messut. Tänä vuonna messut tosiaan juhlivat sekä omaa kymmenen vuoden historiaa että Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Lämpimät kiitokset koko messuryhmältä messuvieraille, näytteilleasettajille ja yhteistyökumppaneille! 

Käy katsomassa YouTubesta video messupäällikön puheesta, Wanderfussin ja siskojen musiikkiesityksestä sekä kavalkadimuotinäytöksestä

Teksti Valtteri Paakki
Kuvat Henna Jakkila

Mallit lavalla Suomen itsenäisyyden eri vuosikymmenten
vaatteita esitelleen muotinäytöksen jälkeen.