lauantai 31. toukokuuta 2014

Puhe ylioppilaille 31.5.2014

Hyvä juhlaväki. Kukaan ei koskaan voi sun paikkaas ottaa, kukaan ei mun maailmasta tee kauniimpaa. Näin laulaa Vesterinen yhtyeineen yhdessä suosikkikappaleistani. Olen useasti miettinyt kappaleen sanomaa ja mistä se oikeasti kertoo. Kun nyt katson tänään ylioppilaiksi valmistuvia nuoria aikuisia, tajuan vihdoin mistä kappale kertoo.

Lukuvuoden 2013–2014 aikana tapahtui poikkeuksellisen paljon. Opintomenestys on ollut edelleenkin hyvällä tasolla. Lukiossa aloittaneiden määrä nousi. Henkilöstössä tapahtui muutoksia. Saimme opettajakuntaan pari uutta Mattia, yhden Johannan ja Annan, joka tosin vaihtui keväällä Marikaksi. Henna palasi vuoden tauolta ja lukuvuoden lopuksi saattelimme vielä eläkkeelle Annikin ja Anna-Maijan. Koulusihteerinä aloitti Helena. Moduulikouluhanke eteni lukuvuoden aikana vauhdikkaasti ja syksyllä pääsemme jo uusiin tiloihin.

Toisen asteen koulutus ja erityisesti lukiokoulutus on tulevina vuosina suurien haasteiden edessä. On selvää, että lukioiden määrä tulee vähenemään. Lukioiden rahoitusperusteiden muuttuessa toimintoja joudutaan miettimään yhä tarkemmin, myös täällä Iissä. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, mutta itse uskon vahvasti lukiokoulutuksen tulevaisuuteen Iissä.

Lukioiden opetussuunnitelma ja tuntijako on niin ikään muuttumassa lähivuosina. Näihinkin muutoksiin Iin lukio on valmis. Monet opetussuunnitelmien kehittämisessä ja tuntijaossa esitetyistä uusista ideoista ovat arkipäivää Iin lukiossa jo nyt. Meillä integroidaan opetusta yli oppiainerajojen, teemme yhteistyötä monien eri paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa ja harjaannutamme opiskelijoiden työelämävalmiuksia muun muassa Iin lukion messujen kautta. Lukiossamme jokainen saa olla oma itsensä. Se on vahvuus joka kantaa tulevaisuuden haasteissakin.

Jokainen abiryhmä on omanlaisensa, on taatusti kulunein klisee, joka juhlapuheissa kuullaan. Mutta teidän tapauksessanne se sopii kuin nenä päähän, tai kuten itse joskus leikkisästi sanon, kuin nyrkki silmään. Minä olen saanut tehdä teidän kanssanne töitä kahden vuoden ajan. Lienen luonteeltani masokisti, sillä olen nauttinut joka hetkestä. Teissä tiivistyy äsken mainitsemani Iin lukion henki. Jokainen on saanut olla oma itsensä. Vaikka joskus on saattanut omassa ja varmaan jonkun muunkin henkilökuntaan kuuluvan päässä kaikua kysymys mitä jäbät duunaa…


Kuten totesin teille penkkaripäivänä, olette nyt siinä vaiheessa, että loppu on teistä kiinni. Ohjeet ja neuvot on annettu ja suoritus teidän käsissänne. Ihan kuten jalkapallossa valmentaja ei voi tehdä suorituksia kentällä pelaajien puolesta, ei opettajakaan voi tehdä teidän puolestanne koetilanteessa muuta kuin uskoa ja toivoa parasta. Vertasin silloin ylioppilaskirjoituksia jalkapallon rangaistuspotkuun. Miten mahtavaa onkaan se, että teistä jokainen täräytti pallon maaliin. Nyt saa tuulettaa! Olkoon tämä sitten se viimeinen virallinen huono juttu: kun tuuletatte tänään hienoa saavutustanne, muistakaa että ihan kuten jalkapallossakin niin ilman paitaa tuulettaminen johtaa varoitukseen..


Kuluneen kolmen lukiovuoden aikana olette kulkeneet yhteisen matkan tähän hetkeen. Yhteisestä matkasta huolimatta jokaisen reitti tähän hetkeen on ollut yksilöllinen. Jollekin matka on ollut helppo, jollekin vaikea. Joku ei kiinnittänyt matkaan mitään huomiota koska vain päämäärä on ollut tärkeä. Joku taasen on saattanut nauttia matkasta ja matkaseurasta niin, että koko päämäärä on ollut hämärän peitossa. Olennaista ei itse asiassa ole matka. Tai se mitä matkan aikana tapahtuu tai ei tapahdu. Edes päämäärä ei ole olennainen. Olennaista on sinä. Ja juuri tästä kertoo puheeni alussa mainitsema Vesterinen yhtyeineen -bändin kappale. Sinä olet ainutkertainen, reittisi on sinun omasi eikä kukaan koskaan voi sun paikkaas ottaa. Muista säilyttää itsesi ja ainutkertaisuutesi tulevaisuudessakin. On tietyllä tavalla haikeaa päästää teidät menemään, mutta päästän teidän matkaan luottavaisin mielin, sillä tiedän mihin pystytte. Minä uskon teihin. Uskokaa tekin itseenne. Kiitos että olen saanut kulkea kanssanne. Onnea ja menestystä sekä hyvää matkaa tulevaisuuteen!