maanantai 11. kesäkuuta 2018

Lakkiaisten juhlapuheet

Lukuvuosi päättyy aina juhliin. Juhlissa pidetään puheita. Nyt voit lukea Iin lukion rehtorin, Tuomas Kulhan Iin lukion lakkiaisissa 2.6.2018 pitämän puheen. Lisäksi lue erityisen huolellisesti tuoreen ylioppilaan Anna-Maria Pauanteen loistava puhe.


Hyvä juhlaväki! Takanamme on erinomainen lukuvuosi. Tai no, takanamme on lukuvuosi.

Lukuvuoden 2017–2018 aikana tapahtui poikkeuksellisen paljon. Opintomenestys on ollut edelleenkin hyvällä tasolla. Henkilöstössä tapahtui muutoksia aiempia vuosia vähemmän, mutta vaihtuvuuttakin oli. Ville muun muassa ehti lukuvuoden aikana opettaa niin opoa, luonnontieteitä kuin ruotsiakin. Vähäinen vaihtuvuus henkilöstössä näkyi seesteisenä lukuvuotena, jolloin keskityttiin perusasioihin ja hoidettiin ne hyvin.

Koulun taloudessa tasapainoillaan aina. Tavoitteena on tietysti tarjota kilpailukykyinen tarjonta ja hyvät ja turvalliset olosuhteet oppimiselle. Toisaalta taloudenpidon tulee olla tarkkaa. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin kummassakin suhteessa. Koulumme on viihtyisä, opetusvälineet ovat nykyaikaiset ja samaan aikaan talous on onnistuttu pitämään tiukkana.

Lukioiden opetussuunnitelma ja tuntijako muuttuivat elokuussa 2016. Sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset ovat nyt sääntö eikä poikkeus. Tänä vuonna kansainvälinen toiminta oli poikkeuksellisen aktiivista. Meillä kävi ryhmä Unkarista. Lisäksi keväällä tehtiin opintomatka Saksaan. Erasmus+ hankkeen tiimoilta vierailtiin niin ikään Saksassa. Yrittäjyysmessut järjestettiin perinteiseen tapaan. Projektit ovat vahva osoitus siitä, miten Iin lukiossa parannetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia.

Iin lukio on paikkakunnan ainoa toisen asteen koulu ja siksi sen kehittäminen ja ylläpitäminen on paikkakunnan vetovoimaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja ja joskus tuntuu siltä, kuin koulutuksesta leikkaaminen olisi ”muotia”. Iissä on kuitenkin selkeästi ymmärretty koulutuksen arvo. Sen osoittaa sekin, että ennakkotietojen mukaan Iin lukiossa aloittaa syksyllä ennätyksellisen iso ikäluokka, Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, mutta itse uskon vahvasti lukiokoulutuksen tulevaisuuteen Iissä. Iin lukion toiminta-ajatus Vankalta perinteiseltä pohjalta luottavaisena tulevaisuuteen on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Suomesta ja maailmalta kuuluvat uutiset nostavat entisestään yleissivistyksen, historian tuntemisen ja suvaitsevaisuuden oppimisen merkitystä

Päättäjäispäivä on aina yhtä hieno ja jännittävä meille lukion väelle. Uusi ikäluokka on saanut valmiiksi ylioppilastutkinnon. Me kaikki saamme nyt juhlia näiden nuorten kanssa heidän saavutustaan.

Lukion aikana te olette varttuneet aikuisiksi. Olen varma, että te olette oppineet jotakin tärkeää elämästä.  Olette oppineet huolehtimaan omista asioistanne. Olette löytäneet omia vahvuuksianne ja sillä tavalla terve luottamus omiin kykyihin on kasvanut. Samalla, kun arvostaa itseään terveesti, osaa myös antaa arvon toisille. Jälkikäteen katsottuna teistä taatusti tuntuu siltä, että lukioaika meni valtavan nopeasti.

Tänään ylioppilaiksi valmistuva joukkio on monessa mielessä ainutlaatuinen. Teidän lukiotaipaleenne on pitänyt sisällään monia muutoksia. Olette viimeinen vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskellut ryhmä. Olette viimeinen 1900-luvulla syntynyt abiturienttijoukkio. Toisaalta olette ensimmäisiä koko lukion uusissa tiloissa käyneitä. Teidän aikananne myös ylioppilaskirjoitukset muuttuivat pääosin sähköisiksi. Olette joutuneet kestämään muutoksia, epävarmuutta ja yleensä vaihtuvia tilanteita opintienne varrella. Tämä on näkynyt muun muassa siinä, että teitä on lukioaikana saattanut opettaa jopa 30 eri opettajaa! Luku voi tuntua isolta, mutta se osaltaan kertoo niistä muutoksista joita lukion aikana olette saaneet kokea.

Aika on suhteellinen käsite. Kun ensimmäisen kerran pidin puhetta ylioppilasjuhlissa, siitä on tänään muuten päivälleen 17 vuotta aikaa, olin ”pöydän toisella puolella”. Sain siis kunnian pitää ylioppilaiden puheenvuoron. Miten nopeasti aika onkaan mennyt! Jo silloin korostin kaikessa toiminnassani omien näkemyksien merkitystä, vaikka ne eivät aina menisi yksiin niin sanotun vallitsevan mielipiteen kanssa. Uutena ylioppilaana olin täynnä nuoruuden uhmaa ja iloa ja puheessani tämä näkyi siten, että kiitin kyllä kaikkia muita talonmiehestä naapuriin ylioppilaaksi valmistumisesta, mutta opettajia en kiittänyt. Puheeni jälkeen, luonnollisesti, opiskelijakaverini kysyivät, jätinkö opettajat tarkoituksella kiittämättä, vai unohdinko vain. Kyllä minä tein sen ihan tarkoituksella. Liekö sitten karman kauhea kosto vai mikä, kun ajauduin opetusalalle.

Teidän osaltamme kolmen vuoden projekti päättyy tänään. Lähdette kukin kohti uusia haasteita. Varmasti mielessä on paljon kysymyksiä ja epävarmuuttakin siitä, mitä huominen tuo tullessaan. Tämä huoli tulevasta ja epävarmuus saattaa kalvaa myös teidän vanhempianne. Minä olen kuitenkin varma siitä, että te kyllä pärjäätte. Minulla on teille vain yksi pyyntö: hymyillään kun tavataan. 

Hyvä juhlaväki, arvoisa rehtorimme, opettajakuntamme ja erityisesti uudet ylioppilaat,

kolme uskomattoman nopeasti kulunutta työntäyteistä lukiovuotta ovat nyt takanamme. Tiedän, että moni meistä haluaisi suunnata katseensa jo eteenpäin tuleviin haasteisiin, mutta ottakaamme silti hetki muistellaksemme yhteistä taivaltamme.

Aloittaessani lukiota edessä oleva urakka vaikutti suurelta, mutta nyt, katsoessani taaksepäin, ihmettelen, miten nopeasti vuodet kuluivatkaan. Oletin kolme vuotta sitten lukion olevan vain ponnahduslauta jatko-opintoihin, mutta se päätyikin olemaan merkityksellinen osa elämääni. Sain lukiolta paljon enemmän kuin olin koskaan odottanut. Arjen aherruksen keskeltä löysin itselleni uusia ystäviä ja opin paljon uutta myös itsestäni. Opin rohkeutta ja yhteistyötaitoja ja sain itsevarmuutta. Vaikka opiskeltavia asioita oli paljon, ei lukion suurin tehtävä kuitenkaan ole täyttää meitä yksittäisellä nippelitiedolla, vaan opettaa meille kriittistä ajattelua, opettaa meitä luottamaan itseemme ja opettaa meitä suhtautumaan avoimesti haasteisiin. Kasvattaa meitä ihmisinä.

Minulle lukion mieleenpainuvimmat hetket olivat tietysti wanhojen tanssit kauniine pukuineen ja ahkerasti harjoiteltuine tansseineen sekä penkkarit juhlahumuineen. Olin mukana myös kansainvälisissä projekteissa. Sain Erasmus+ hankkeen myötä matkustaa Skotlantiin ja osa meistä kävi saman hankkeen myötä Ranskassa. Osallistuin myös kansainvälisyyskurssille ja järjestimme viime keväänä matkan Unkariin. Ei lukio tietenkään pelkää juhlaa ollut, vaan mukaan mahtui paljon ankaraa opiskelua. Muistan unettomat yöt ennen psykologian koetta, stressin uhkaavasti lähestyvistä esseiden palautuspäivämääristä ja kaikki ne viikot jotka kuluivat opetellen matematiikan kaavoja kirjoituksiin. Muistan sen helpotuksen tunteen, kun sai viimeisistä kirjoituksista lähtiessään sulkea oven perässään. Onneksi emme olleet yksin tämän kaiken työn keskellä. Kiitos opettajille ja muulle henkilökunnalle, jotka antoivat meille mahdollisuuden keskittyä opiskeluun ja ohjasivat meitä. Pienen lukion valtti on mielestäni siinä, että se loi turvallisen, kannustavan ilmapiirin, kun kaikki tunsivat toisensa ja opettajilla oli aikaa antaa yksilöllistä ohjausta. He olivat aina paikalla motivoimassa meitä ja kannustamassa jatkamaan, kun into meinasi hiipua.

Olemme viimeinen luokka, joka on opiskellut vanhan opetussuunnitelman mukaan. Koimme kuitenkin jo paljon niitä uudistuksia, jotka tulevat muuttamaan lukiota. Saimme esimerkiksi kokea ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen, mikä toi omat haasteensa opiskeluun, kun kukaan ei tuntunut tietävän, mitä on edessä. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja voimme ylpeänä painaa valkolakit päähämme.

Nyt on juhlan aika ja saamme hetkeksi keskittyä nauttimaan tästä päivästä ja upeasta saavutuksestamme. Kohta meidän tulee jo siirtyä eteenpäin. Osa meistä on jo aloittanut pääsykoeurakan, osalla se on vielä edessä. Tulevaisuus siintää kutsuvana edessämme ja kaikki mahdollisuudet ovat avoinna. Onhan jokainen meistä saanut lukiosta hyvät eväät elämään.

Edesmennyttä presidenttiämme Mauno Koivistoa lainaten: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Herzlich willkommen in Berlin

Maanantai 14.5

Vihdoin koitti se kauan odotettu palkkio uurastuksestamme messujen parissa. Saavuimme jo aamukuudelta lentokentälle ja noin tunnin päästä matkamme alkoi. Berliinin lentokentälle laskeuduttuamme ostimme infosta jokaiselle Berlin Welcome-cardin, jolla saimme liikkua kaikissa julkisissa kulkuvälineissä koko matkan. Majoituimme iltapäivän puolella hotelliimme ja luvassa oli omaa kaupungilla kuljeskelua. Ilta päättyi yhteiseen ateriaan hienossa ravintolassa.

Brandenburgin portti

Tiistai 15.5

Egyptian Museum Berlin
Virkistävien yöunien jälkeen söimme hotellin tarjoaman monipuolisen ja herkullisen aamupalan. Suuntasimme metrolle ja siirryimme sillä kätevästi Potsdamer platzille, josta kävelimme Brandenburgin portille. Tämän jälkeen kävelimme katsomaan Holokaustin uhreille osoitettua muistomerkkiä. Yhteinen kiertely päättyi kahteen vaihtoehtoiseen kohteeseen, joista sai itse valita toisen johon mennä. Vaihtoehdot olivat Egyptian Museum Berlin ja Berliner Dom. Berliner Dom eli Berliinin tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1895–1905. Luterilainen kirkkorakennus sijaitsee Saksan pääkaupungissa Berliinissä Spreeinsel-saarella. Nykyisen 116 metriä korkean tuomiokirkon rakennutti Saksan                                                keisari Vilhelm II. Suurin osa meistä kävi tutustumassa Berliner Domiin,                                              joka oli erittäin mieleenpainuva upeista koristeluistaan ja valtavasta                                                      koostaan.

Berliner Dom

Keskiviikko 16.5

Siegesseule
Lähdimme aamulla kiertämään suuren English Gartenin viertä ja matkalla näimme muun muassa Siegesseulen ja lopuksi näimme monumentin, joka oli omistettu Otto von Bissmarkille. Seuraavaksi matkasimme julkisella Madame Tussaudsin vahakabinettiin. Kabinetin perustaja Madame Tussauds oli syntymänimeltää Marie Grosholtz (1761-1850). Hän tutustui vahamallien tekoon työskennellessään Strasbourgissa lääkärin taloudenhoitajana. Vahanukkeja siellä on muun muassa Einsteinistä, Hitleristä ja Jennifer Lopezista.
Vahakabinetin mukaan Hitler edustaa merkittävää - joskin karmeaa - käännekohtaa nyky-Euroopalle eikä häntä siksi voida syrjäyttää näyttelystä. Hitler sijaitsee muista poikkeavasti lasin takana, eikä nukesta saa ottaa kuvia. Tämän avulla varmistetaan, etteivät vierailijat pääse ottamaan kuvia nuken kanssa, mitä on pelätty uusnatsien tekevän. Saksan laki kieltää natsisymbolit ja Hitleriä ihannoivan taiteen, josta johtuen Hitler pyrittiin kuvaamaan sellaisena kuin hän oli elämänsä viimeisinä päivinä. Ei turhan voitokkaana.

Muita nukkeja saa koskettaa ja niiden kanssa saa ottaa kuvia. Kapinetti on täynnä julkimoita laidasta laitaan. Lopuksi päädyimme vielä Checkpoint Charlielle.
Otto von Bissmarkin monumentti
Berliinin muuri (Berliner Mauer) oli muuri, joka erotti Itä-Berliinin ja sitä ympäröineen Itä-Saksan valtion Länsi-Berliinistä 1961–1989. Sen tarkoituksena oli estää itäberliiniläisten ja itäsaksalaisten pääsy länteen.
Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet jakoivat Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Myös pääkaupunki Berliini jaettiin samalla tavalla Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan vyöhykkeisiin, vaikka se sijaitsikin keskellä Neuvostoliiton vyöhykettä. Neuvostoliitto hallitsi kaupungin itäosaa, kolme länsivaltaa sen länsiosaa.
Kun Neuvostoliitto poliittisen kiistan vuoksi saartoi Berliinin länsivyöhykkeet kesäkuussa 1948, kaikki elintarvikkeet oli kuljetettava kaupunkiin lentoteitse ilmasiltaa pitkin toukokuuhun 1949 saakka. Tämän jälkeen Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan Saksan-vyöhykkeistä muodostui Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa) ja Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta. Länsi-Berliinistä tuli tällöin käytännössä osa läntistä Saksaa Itä-Saksan alueen sisällä. Kun Saksan sisäraja suljettiin vuonna 1952, jäi Berliini ainoaksi paikaksi, jossa raja oli yhä avoin. Miljoonat itäberliiniläiset ja -saksalaiset pakenivat sen kautta länteen, joukossaan paljon korkeasti koulutettuja ja työikäisiä kansalaisia. Berliinin muuri rakennettiin tämän joukkopaon estämiseksi. Muuri purettiin 9. marraskuuta 1989.
Päivän lopuksi kiertelimme omatoimisesti Berliiniä muun muassa Alexanderplatzin kaupoilla.

Torstai 16.5

Viimeisenä päivänä kävimme Berliinen eläintarhassa.
Zoologischer Garten Berlin on yksi maailman suurimmista eläintarhoista ja eläinlajien määrällä mitattuna suurin. Se sijaitsee läntisen Berliinin keskustassa Tiergartenin puiston laidalla lähellä samannimistä rautatieasemaa. Yhdessä akvaarionsa kanssa se on yksi Berliinin nähtävyyksistä. Eläintarha aukesi ensimmäisen kerran 1. elokuuta 1844 ollen näin Saksan vanhin eläintarha.
Nykyään eläintarhassa on arviolta 14 000 eri eläintä ja 1 500 eläinlajia 35 hehtaarin suuruisella alueella.
Omatoimisten ruokailujen ja viimehetken shoppailuiden jälkeen reissumme läheni loppuaan suunnatessamme lentokentälle kohti Suomea.




 - Jutta Eriksson ja Henna Jakkila

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Hungarians visit to Ii, February 2018

Last winter our school hosted visitors from our long term partner school Baktay Erwin Gimnazium from Hungary. Our guests were welcomed by our students and host families on  Friday 9th of February.


Here are some writings from our students and teachers what happened during their seven day visit.

Saturday Feb 10th

At noon we went to Salla’s place. To Salla's place there came something like 7 of the hungarians. We showed Hungarians some Finnish winter things like skiing, ice fishing,  down hill sliding, snowmobile driving etc. We also ate sausages that were made in campfire. A little bit later we moved inside. Inside we ate more and chatted. After an hour we decided to go to Oulu.


In Oulu we introduced Hungarians to Oulu's sights. Our route started from mall Valkea. After shopping a while we moved to local marketplace. We introduced Hungarians to the “Toripolliisi” which is a statue. After that we showed them some other local statues, library and theatre. After the tour we went to another Salla's house. We had bought some good delicasies and soda to her place. In Salla’s place we had a good time chatting and doing magic tricks. After being there a while we decided to go back home. When we were at home, we went to sleep.

- Kimi and Eetu


Sunday Feb 11th

On sunday Taneli, his family  and the student who they were hosting went to the swamp that was about 10 kilometres from their house.


We woke up at around 8am and started preparing breakfast and at around 9am Anita (who is the student we were hosting) woke up and joined us for breakfast. After that awesome breakfast we started preparing our trip to that swamp that was mentioned earlier. We ended up leaving the house at 11am.







At the swamp me and Anita tried snowshoes. It was the first time for both of us and we ended up having a lots of fun and we walked about 2km around the swamp. After the snowshoeing my mother made a campfire and started to grill some sausages and drink coffee.



After the fun swamp adventure we went back home and made some fishsoup and ate it. Then we took a little break from everything and watched some netflix and played Game of Thrones monopoly.


On the evening we went to raasakka and tried sledding with my mother, sister, my friend Sara and with the hungarian student Anita. Everyone loved sledding and we had a lots of fun until i bumped in to a car and almost broke my ankle. Then everyone decided it was the best thing to go home and to go to sleep.



Pictures were taken by Taneli and Anita


-  Taneli


Tuesday Feb 13th

On Tuesday our Hungarian guests visited Valtari Lower Secondary School. The day started with language showers for the 7th graders. Marjo Frondelius, the foreign language co-ordinator in Ii municipality attended the classes, too. Our fellow Finno-Ugrics had planned an action-packed morning for the students with various activities ranging from songs and power point presentations to quizzes and games. The most attentive students were awarded some Hungarian sweets for their participation.


After breaking the ice with a round of introductions, Tuesday’s second lesson was a delightful joint effort of Finnish and Hungarian students’ ukulele-rendered music originally recorded by the pop/country sensation that is Taylor Swift. What was remaining of the initial awkwardness, we shook off with the help of our music teacher Merja Liehu.  The lesson ended in a wonderful performance of a traditional Hungarian folk song entitled ’tavaszi szél vizet áraszt’. Before having lunch, we rushed for one more language workshop with the 9th graders.



- Tuomo

Wednesday Feb 14th

On Wednesday we went to Lapland. The bus left from Ii at 7:30 am and we drove to Rovaniemi. First we visited in Pilke. We learnt many new things about forests and how we can use trees in many different ways. For example we played some games, sang karaoke and haunted elk in simulator.

Then we went to the Arktikum to eat lunch. After lunch we had about 45 minutes to look around the museum part of Arktikum. For examble there weas information about how people have lived in Finland. There were also stuffed animals, tools and many different things too.



Then we headed to Santa Claus holiday village. We had one and half hour time to look around. Hungarian exchange students went to take pictures with Santa. There were also opportunity to get a ride with reindeer and change to see huskies with a payment. Hungarian students bought souveniers from gift shop. Before we left we took a group picture in front of Santa Claus’ main post office.

Last we visited Kemi’s Snowcastle. There were hotel rooms with different themes. They were amazing. Every year there is a church in the Snowcastle in case someone wants to get married there. In the yard of the castle there were sliding hill. It was really fun.
I’m sure that we all had really fun day with good company.

- Anni Alamäki and Diana Nikkinen


Thursday Feb 15th

On the last day of their stay, our guests got to take part in Penkkarit, sort of a carneval day. The day was special because our oldest students left school to prepare themselves to the matriculation exams. They celebrated the day by wearing costumes and they held a special event for all the teachers and students. Hungarians also watched rehearsals of the traditional Wanhojen tanssit, a dance, where the new old students celebrate becoming the oldest students in school. At the evening we had a farewell dinner. Our visitors left early on Friday morning.

Thank you to you all who took part in this wonderful week!

- Jukka

maanantai 4. joulukuuta 2017

Ii Upper Secondary School – International Course 2016-2017


This course started in 2015 and now it’s going to end. In this group belongs 13 students and a couple of teachers. The content of the course included the visit of Hungarian students from our twinning school Baktay Ervin Gimnazium in here Ii and also our visit to Hungary.

The Hungarian students visited here in February 2016. Four students stayed with in host families. The visit lasted about 10 days. We studied, made projects, visited the sights, spent time together and let them get to know Finland. We also made things in nature for example skied.

Before our visit to Hungary we had to collect money. We sold clothes and socks, organized a Halloween event for children and were serving in an event. All of these we received enough rewards for the trip.

In the spring 2017 was our visit in Hungary in Dunaharaszti. The whole group travelled to there and we stayed in host families. We spent there one amazing week! The weather was warm and sun was shining. People was kind and we had good time with them. Everyone enjoyed and the trip was absolutely great and unforgetable.

Anna Lappalainen

13.5.2017 Saturday

The first full day in Hungary.

On Saturday, almost everybody had their own program so Petra, I and our hosts Anita and Tamana went to Budapest. We spend almost the whole day in a mall in the central of Budapest, where we did our shopping and watched a movie in movie theather inside the mall. The name of this particular movie isn’t in my memory but it was in English and a comedy.

After we ate something we continued to local park. The park was on Margaret Island in the middle of Danube -river. It was really breathtaking to walk there, because everywhere were old giant trees and nicely green grass covered the ground.

When the sun went down it was time for us to go home. My host’s dad came to pick us up and we drove through the beautifully lightened city back to our homes.

Picture 1. Budapest
14.5.2017 Sunday

Buda Castle and Matthias Church.

When Sunday came as beautiful as ever, we took a train to Budapest once again. In Budapest whole Finnish group had a walking tour in Buda Castle and in Matthias Church. I can say that the these two buildings really were beautiful but I can’t forget to mention the view up there was incredible: you could see there whole city from there!

After Buda Castle and Matthias Church we continued separately our walk in Budapest. Petra and I with our hosts headed to 360 degrees café in the middle of Budapest. The café was located on rooftop and you could see the city from there. 

When the rooftop bar was enjoyed enough we continued to local park, different one than before, and just sat there and relaxed. I can say that it was relief for our feet because we had walked so much along the day.

After sitting there for some time we headed back home and spend some time with our host families.

Marianne Vanhala

15.5.2017 Monday 

Picture 2. - Fenyes Nature Trail, Tata
In the morning we went to school and travelled by bus with the Hungarians and Italians to Tata. There we walked through the nature park and we saw many turtles. I had never seen turtles before so seeing them was an amazing experience for me. They were so cute.

We walked for one and a half hour and everybody was sweatting. There was quite hot but all of us smiled and we had fun time together. After that we went to centrum of Tata and went to eat with our hosts. Then we went together to castle. We walked around the castle and then spent time in a park. Then we travelled by bus uphill and saw statue of eagle. Then we went stairs down to a huge cave. Finally we came home at seven o´clock.

Salla Sassi

16.5.2017 Tiistai (Tuesday)

Tiistaina kävimme kiertämässä Budapestissa. Mukana olivat meidän lisäksemme myös host-
Picture 3. - Cave Excursion
oppilaamme ja opettajat. Aloitimme päivän junareissulla Budapestiin ja suuntasimme ensimmäiseksi kohti parlamenttitaloa. Valitettavasti emme päässeet parlamenttitalon sisälle, mutta rakennus oli onneksi kaunis ulkoapäinkin. Sen jälkeen kävimme Tonavan varrella katsomassa muistomerkkiä, jossa oli nostettu Tonavasta löytyneitä juutalaisten kenkiä ylös joesta ja aseteltu niitä kivetykselle. Kengät oli heitetty jokeen toisen maailmansodan juutalaisvainojen aikaan. Tämän jälkeen suuntasimme toiselle toisen maalmansodan muistomerkille. Sen jälkeen meillä oli hieman aikaa kierrellä ympäriinsä ja käydä syömässä lounasta. Moni suuntasikin jäätelöille tai matkamuistoliikkeisiin ja ravintoloihin. Lounaan jälkeen kävimme katsomassa kirkkoa, joka oli nimeltään Szent Istvan Bazilika. Se oli hyvin kaunis ja koristeellinen. Pääsimme myös kiipeämään ylös katsomaan maisemia kirkon huipulta. Matka ylös oli hieman uuvuttava, sillä kiipesimme varmasti satoja portaita. Onneksi maisema oli kuitenkin sen arvoinen. Kirkolta lähdimme kohti tunnettua kauppahallia. Matkan varrella oli monia kauppoja ja meille annettiin aikaa myös niiden tutkimiseen. Kierrettyämme kauppahallin lähdimme kotiin. Illalla perheissä ei ollut paljoa ohjelmaa, sillä olimme kaikki niin väsyneitä päivän kierroksesta.

Anna-Maria Pauanne

Picture 4. - Budapest Parliament House


17.5.2017 Wednesday 

Picture 5. - Kayaking
On Wednesday everybody had to wake up early in order to arrive to the place appointed on time. There where we gathered you could rent kayaks. In the morning we did some kayaking on the Danube river with the Hungarian and the Italian students. After kayaking some of us played football and other ball games.

Around 2 p.m. everyone was ready to leave. There were no organized activities, so everybody was able to do what ever they wanted to do with their hosts. We decided to head to a shopping mall which was located in Budapest. There was an aquarium park in the mall and there we saw sharks, alligators and other exciting creatures. After that we did some shopping and then we were tired enough to leave for our homes.

Atte Siira


Picture 6. - Aquarium at Budapest


18.5.2017 Thursday

This day was our last full and organized day together. Because this project was part of school, so we went to a Hungarian school. We had different lessons like music, art, chemistry and PE. We sang the songs in Hungarian, Italian and Finnish, we made usable things from recycled objects, we saw a presentation of the chemical reactions and at least we had a volleyball tournament. The lessons were instructed by Hungarian teachers.

In the evening we had a barbecue party. There was a lot of good grill food, nice music and some program. We played some games and every group sang a song from its own country. We also got our diplomas and when evening was going to end, everyone were saying goodbye to each other. The evening was enjoyable and it was good end to our trip.

Anna Lappalainen

Picture 7. Students from Ii held a presentation about their home municipality's
 long term project on sustainable development.


The group members: Saara Alamäki,Veera Annunen, Eero Koivuvaara, Jere Kärsämä, Anna Lappalainen, Kaisa Paaso, Anna-Maria Pauanne, Petra Sankala, Salla Sassi, Atte Siira, Salla Siurua, Marianne Vanhala, Inka Välipakka

Teachers: Teijo Liedes, Minna Saari, Tuomo Mäki, Jukka Ervasti

Pictures 1-4 and 7 © Jukka Ervasti

tiistai 31. lokakuuta 2017

Melontareissu

Perjantai 1.9
Pistimme kamppeet kasaan ja lähdimme kera mahtavan melontaryhmän ja liikunnanopettaja Jouni Välipakan sekä Jussi Riihisen ja Raijan kanssa kohti Hopeaperän leirintäaluetta. Sieltä alkoi matkamme kohti ensimmäistä yöpymispaikkaa.
Melominen oli ensiksi tuskastuttavaa puuhaa, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkoi luonnistua hyvin! 10km melomisen jälkeen väsähtäneet oppilaat nostivat kajakkinsa kuivalle maalle ja lompsivat kohti leiripaikkaa, jossa pystytimme teltat ja aloimme valmistamaan ruokaa.
  



Lauantai 2.9
Lauantaiaamuna heräsimme ruoan laittoon sekä kasaamaan kamppeita ja telttoja. Kuulimme, että seuraava melontaosuus on noin 20 kilometriä eli pisin matkamme. Onneksemme puolivälissä oli taukopaikka, jossa söimme eväitä.



Taukopaikan jälkeen loppumatka olikin melkein pelkkää koskea, mutta matka meni nopeasti ja saavuimme pian seuraavalle yöpymispaikalle.

Sunnuntai 3.9
Viimeisenä päivänä matkaa oli jäljellä enää 10km. Matkan aikana oli paljon isoja koskia. Melojia peloteltiin mm. kuolemankoskella, mutta todellisuudessa emme edes huomanneet menevämme siitä.
Matka meni nopeasti ja saavuimme pian Simon pesäpallokentälle. Kaikki olivat väsyneitä, mutta lähtivät iloisin mielin kotia kohti.





Teksti Heidi Kurttila
Kuvat Jouni Välipakka





maanantai 23. lokakuuta 2017

Vauhtia maailmalta digiajan matematiikan opetukseen


Johannes Keplerin patsas Schlossparkissa
Viime kesänä onnistuin saamaan eri tahoilta tukea osallistua GeoGebra Global Gathering 2017 -konferenssiin Itävallassa. Kyseessä oli kansainvälinen tapaamis- ja verkostoitumis- tilaisuus GeoGebra -ohjelmiston käyttäjille ja kehittäjille. Osan matkakuluista tuli katettua Iin kunnan tutortoimintahankkeesta, kun omakustanteiseksi jäivät mm. ekskursiopäivä Pohjois-Itävallan Alpeille sekä konferenssi-illallinen.

Olin varannut lomapäiviä ennen ja jälkeen konferenssia, joten minulla oli aikaa tutustua Tonavan halkomaan Linzin kaupunkiin monelta kantilta. Oli hieno kokemus käydä kävelemässä samoja vanhoja kuluneita kiviportaita, mitä itse Johannes Kepler oli aikoinaan kivunnut sekä käydä kiertä-mässä uusi Ars Electronica Center, joka on erittäin oiva kohde kenelle tahansa digimaratonille osallistuvalle opettajalle.

Ars Electronica Center

Konferenssista
Luentopäiviä oli kaksi, jotka koostuivat kolmesta pidemmästä täysistunnosta, sekä lyhyemmistä 20 minuutin esityksistä. Pidemmistä esityksistä tärkein oli GeoGebra Apps Universe: from Desktop to Phone, missä valotettiin ohjelman syksyllä ilmestyneitä uusia sovelluksia.

GeoGebra -ohjelmiston käyttäjäkunnan laajuus kävi ilmi GeoGebra Community Network - luennolla. Etelämanner olikin ainoa maanosa, josta ei ollut osallistujia konferenssissa. Toisen päivän esityksessä GeoGebra Gets Social kerrottiin ohjelmiston käyttäjien verkostoitumista helpottavasta sosiaalisen median ulottuvuudesta, sekä luennossa GeoGebra In 5 Years siirrettiin taas katse kohti tulevaa.
Stephen Jull esittelee maailman laajuista GeoGebra-verkostoa

Lyhyiden esitysten aiheet vaihtelivat suuresti, mutta liittyivät aina tavalla tai toisella GeoGebra -ohjelmiston hyödyntämiseen opetuksessa, tutkimuksessa tai esimerkiksi opettajankoulutuksesta. Mielenkiintoista oli saada tietää Pohjoismaiden ja Baltian maiden GeoGebra -verkoston toiminnasta, seurata esitystä matematiikan opetuksen kehittämisestä Islannissa ja kuulla Iso-Britanniassa toimivasta yksityisestä matematiikan opettajien koulutuspalvelusta. Erityisesti mieleeni jäi mm. taiteen, historian ja matematiikan oppiainerajat ylittävä espanjalaisten projekti, missä mm. historiallisen Granadan kaupungin arkkitehtuurin yksityiskohtia tutkittiin GeoGebran avulla, jolloin esimerkiksi historiallisten rakennusten julkisivujen esteettiset kuvioinnit saivat geometrisen perustan.

Konferenssi pidettiin Johannes Kepler yliopistossa, Linzissä.

Toisen luentopäivän jälkeen oli luvassa illallinen, jolloin oli oiva tilaisuus hyvän ruoan ja juoman ohella vaihtaa kuulumisia niin ohjelmiston kehittäjien kuin käyttäjien kanssa. Oli kunnia tutustua erityisesti ohjelmiston isään, pääkehittäjä Markus Hohenwarteriin sekä Suomen GeoGebra-instituutin puheenjohtaja Mikko Rahikkaan.Tutuiksi tulivat myös useat Pohjoismaiden GeoGebra-verkoston jäsenet.
Konferenssin viimeisenä päivänä ohjelmassa oli retki Laudachsee -järvelle Traunstein -vuoren kupeeseen, missä näkymät olivat huikeat. Matka järvelle taittui ensin bussilla, missä oli hyvä vaihtaa ulkomaisten kollegojen kanssa näkemyksiä ja kokemuksia. Erikoista oli kuulla miksi, kauniilta ja vuoristomaisemien lähettyviltä saapuneella kohta jo eläköityvällä saksalaisopettajalla oli tapana vaimonsa kanssa vuosittain käydä Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa lomillaan. No syynä oli tietysti erityisen hieno luonto ja pitkät valoisat kesäpäivät. Kyseinen herrasmies olikin työstänyt GeoGebralla sovelluksen, millä pystyi seuraamaan päivän pituuksia pohjoisilla leveysasteilla eri aikoina. Kanadalaiselta kollegalta taas kuuli ylisanoja suomalaisen koulutusjärjestelmän erinomaisuudesta, mitä useasti ulkomailla on muutoinkin saanut kuulla. Toivottavasti etenemme tämän hetken koulutusjärjestelmän kehityksessä oikeaan suuntaan ja voimme kuulla vastaavia kommentteja jatkossakin.
Näkymät olivat huikeat pienellä Laudachsee alppijärvellä
Uudistuksista
Ohjelman uudet syksyllä ilmestyneet versiot toimivat selainpohjaisesti ja käyttöliittymäuudistuksia on tullut sovelluksiin, jotka kulkevat nimillä GeoGebra Graafinen laskin ja GeoGebra Geometria. Jos kokee, että vanhassa on vara parempi, säilyy vanha käyttöliittymä GeoGebra Classic nimen alla. Mobiilipuolella ohjelman jako perustuu kokemuksiin, että tiettyä tarkoitusta varten oleva applikaatio on käyttäjälle kiinnostavampi kuin liian monipuolinen laajempi ohjelmisto. Ohjelmissa on sama ydin, mutta näkyvät toiminnot rajautuvat käyttötarkoituksen mukaan.
IMG_20170718_173545-2.jpg
Mobiili- ja selainversioiden vertailua
Ylioppilaskirjoitusten digitaalisessa koejärjestelmässä on toistaiseksi käytössä GeoGebra 5 Linux-versio. Ohjelmistopäivityksen yleisimpien alustojen versioihin saapuvat hetimiten, kun taas Linux -versiota päivitetään hieman viiveellä. Abitti -blogin elokuun päivityksessä sanotaan: “Abitissa on edelleen GeoGebra 5 eli nykyinen GeoGebra Classic. Tämän rinnalle Abittiin ollaan tuomassa uusi GeoGebra Math Apps Suite, mutta se ei tule tapahtumaan vielä kuluvan lukukauden aikana.”.
GeoGebra, lyhyt matikka ja Iin lukio
Iin lukion lyhyen matematiikan opiskelussa hyödynnetään ilmaista GeoGebra Classic -ohjelmistoa, mitä myös käytössä oleva kirjasarja tukee. Lukion toisen vuosikurssin opiskelijoiden osalta ohjelmiston peruskäyttö on tullut luontevaksi osaksi opiskelua. Ykkösillä tuntuu menevän tovi, kunnes uusi tapa hyödyntää teknisiä apuvälineitä matikan opiskelussa tulee tutuksi. Erityisesti matemaattisessa mallintamisessa ja tietysti geometriassa ohjelmiston tuoma lisäarvo on tullut positiivisesti esille. Olen myös esitellyt GeoGebra-tilin luonnin etuja, kun tehtävän tekoa voidaan jatkaa mobiililaitteella siitä, mihin tietokoneella jäätiin. Vastaavasti tehtyjä tehtäviä voi läpikäydä puhelimen näytöltä vaikkapa kaverin kanssa. Ohjelmistoissa on toki kehittämistä ja käytettävyyttä voi aina hioa. Hyvä onkin tietää, että ohjelmistoa kehitetään huomioiden digitalisoituva matematiikan ylioppilaskoe Suomessa.
Opiskelijoita varten olen koonnut Office 365 -ympäristöön materiaalit, joiden avulla teorian opiskelu ja kertaaminen onnistuu esimerkiksi Opetus.tv:n videoiden ja kirjasarjan GeoGebra -videoiden avulla. Osalla matikan kursseista edetään yksilöllisen oppimisen opetusmallin mukaan, jolloin opiskelijat etenevät sitä mukaa kun oppivat asiat riittävän hyvin. Ryhmissä tehdään dynaamista itsearvointia ja kokeen merkitys kurssiarvioinnissa vähenee. Ykkösten kanssa olemme alkaneet kerätä GeoGebralla tehdyt tehtävät omalle tilille GeoGebra -kirjaksi, jolloin kaikkien kurssien GeoGebra-tehtävät tulevat opiskelijalle yksiin digitaalisiin kansiin ylioppilaskoetta varten kerrattavaksi.

Konferenssin jälkeen kävin kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Salzkammergutin
alueella patikoimassa ja toteuttamassa mieluisinta harrastustani, maisemakuvausta.

Teksti ja kuvat
Jukka Ervasti Matematiikan ja tietotekniikan opettaja
Iin lukio

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Lakkiaisten juhlapuheet

Lukuvuosi päättyy aina juhliin. Juhlissa pidetään puheita. Nyt voit lukea Iin lukion rehtorin, Tuomas Kulhan Iin lukion lakkiaisissa 3.6.2017 pitämän puheen. Lisäksi lue erityisen huolellisesti tuoreen ylioppilaan Valtteri Paakin loistava puhe.

Hyvä juhlaväki,
Oliko ennen kaikki paremmin? Mistäpä mä sen tietäisin. Näin laulaa Neljä Ruusua kappaleessaan Valuva taivas. Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään on vastaavasti tuttu sanonta jokaiselle, mutta siitä huolimatta tänään on aika katsoa hetken aikaa taaksepäin. Ehkä samalla saamme vastauksen siihenkin, oliko ennen kaikki paremmin.

Lukuvuoden 2016–2017 aikana tapahtui poikkeuksellisen paljon. Opintomenestys on ollut edelleenkin hyvällä tasolla. Henkilöstössä tapahtui muutoksia. Elina vaihtui Kirsiksi ja toinen Elina Johannaksi. Lukuvuoden aikana Anna vaihtui Hannaksi, Matti Iidaksi, Henna Villeksi, Minna Katiksi ja Teijo Marjoksi. Lisäksi saattelimme pitkäaikaisen ja erittäin pidetyn lehtorimme Markku Välitalon viettämään kiireisiä eläkepäiviä kameran varteen. Lukuvuoden viimeisinä päivinä saimme lisäksi suru-uutisen, kun pitkäaikainen Iin lukion ja Valtarin koulun koulusihteeri Inkeri Kaiponen menehtyi äkillisesti. Suuri vaihtuvuus kesken lukuvuoden luo haasteita lukiolle, mutta mielestäni selvisimme lukuvuodesta kuivin jaloin.

Lukioiden opetussuunnitelma ja tuntijako muuttuivat elokuussa 2016. Sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset järjestettiin syksyllä ensimmäistä kertaa.  Näistä muutoksista selvisimme hyvin. Toki on myönnettävä, mietin sähköisten ylioppilaskirjoitusten osalta, oliko ennen sittenkin paremmin. Tänä vuonna kansainvälinen toiminta oli poikkeuksellisen aktiivista. Meiltä kävi ryhmä Unkarissa. Lisäksi keväällä tehtiin opintomatka Saksaan. Erasmus+ hankkeen tiimoilta vierailtiin Skotlannissa ja helmikuussa järjestettiin samaisen hankkeen tiimoilta tiedeleiri täällä Iissä. Yrittäjyysmessut viettävät 10-vuotisjuhliaan. Projektit ovat vahva osoitus siitä, miten Iin lukiossa parannetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia.

Iin lukio on paikkakunnan ainoa toisen asteen koulu ja siksi sen kehittäminen ja ylläpitäminen on paikkakunnan vetovoimaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja ja joskus tuntuu siltä, kuin koulutuksesta leikkaaminen olisi ”muotia”. Iissä on kuitenkin selkeästi ymmärretty koulutuksen arvo. Ensi vuonna aloittavat opiskelijat saavat käyttöönsä kannettavat tietokoneet, joiden avulla uuden opetussuunnitelman mukainen opiskelu onnistuu. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, mutta itse uskon vahvasti lukiokoulutuksen tulevaisuuteen Iissä. Iin lukion toiminta-ajatus Vankalta perinteiseltä pohjalta luottavaisena tulevaisuuteen on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Suomesta ja maailmalta kuuluvat uutiset nostavat entisestään yleissivistyksen, historian tuntemisen ja suvaitsevaisuuden oppimisen merkitystä. 

Jokainen abiryhmä on omanlaisensa, on taatusti kulunein klisee, joka juhlapuheissa kuullaan. Mutta teidän tapauksessanne se sopii kuin nenä päähän, tai kuten itse joskus leikkisästi sanon, kuin nyrkki silmään. Minä sain tehdä kanssanne töitä kolmen vuoden ajan. Lienen luonteeltani masokisti, sillä olen nauttinut joka hetkestä. Jokainen teistä on saanut olla oma itsensä. Vaikka joskus on saattanut omassa ja varmaan jonkun muunkin henkilökuntaan kuuluvan päässä kaikua kysymys mitä jäbät duunaa…

Rakkaat lakitettavat! Te olette monessakin mielessä kulkeneet lukion aikana monia polkuja. Aloititte opiskelunne ennen kuin pääsimme uusiin tiloihin. Opiskelujenne aikana olette kohdanneet suuren määrän eri opettajia. Ylioppilaskirjoituksetkin muuttuivat opiskelujenne aikana sähköisiksi. Ehkä tekin olette joskus miettineet oliko ennen kaikki paremmin. Voin kertoa teille, ei ollut. Ainoa pysyvä asia on muutos ja tiedän että lukiossa viettämänne aika on valmistanut teitä tulevaisuuden haasteisiin.

Kuluneen kolmen lukiovuoden aikana olette kulkeneet yhteisen matkan tähän hetkeen. Yhteisestä matkasta huolimatta jokaisen reitti tähän hetkeen on ollut yksilöllinen. Jollekin matka on ollut helppo, jollekin vaikea. Joku ei kiinnittänyt matkaan mitään huomiota koska vain päämäärä on ollut tärkeä. Joku taasen on saattanut nauttia matkasta ja matkaseurasta niin, että koko päämäärä on ollut hämärän peitossa. Olennaista ei itse asiassa ole matka. Tai se mitä matkan aikana tapahtuu tai ei tapahdu. Edes päämäärä ei ole olennainen. Olennaista on sinä. Muista säilyttää itsesi ja ainutkertaisuutesi tulevaisuudessakin. On tietyllä tavalla haikeaa päästää teidät menemään, mutta päästän teidän matkaan luottavaisin mielin, sillä tiedän mihin pystytte. Minä uskon teihin. Uskokaa tekin itseenne. Kiitos että olen saanut kulkea kanssanne. Onnea ja menestystä sekä hyvää matkaa tulevaisuuteen.

Hyvät ylioppilastoverini, arvoisa rehtori ja opettajakunta sekä muu juhlaväki

12 vuotta, joista kolme lukiossa, ovat nyt ohi. Viime vuosina olemme viettäneet lähes puolet ajastamme opiskellen. Laskeskelin itse eilen, että pelkästään lukion penkkejä on kulutettu yli 1400 tunnin verran, ja kun siihen lisätään vielä läksyjen tekeminen ja kokeisiin lukeminen, on summa jo melkoinen.

Olen aina sanonut lukion olevan helppoa aikaa. Voi olla, että olen hieman kaunistellut totuutta. En halua pelotella ketään, sillä kuten tänään näemme, lukiosta selviäminen on mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Se vaatii sisua, yhteistyötä ja ennen kaikkea perselihaksia.

Tänään saimme menneiden vuosien uurastuksesta ja ahkeroinnista palkkion, kun saimme luvan painaa valkolakin päähän. Olen aina hämmästellyt kuinka suuresti tällaista valkoista, aika vaatimattoman näköistä lakkia arvostetaan, en hämmästele enää. Valkolakin arvon tajuaa vasta silloin, kun näkee kuinka paljon työtä sen saaminen vaatii.

Hyvä juhlaväki, hyvät ystävät
Me elämme nyt epävarmuuden aikaa. En mielelläni sanoisi sitä ääneen ja varmasti moni muukaan ei haluaisi sitä myöntää. Mutta kun lukee päivän sanomalehden tai katso iltauutiset, ei muunlaista kuvaa tämän maailman tilanteesta voi saada. Mediatilan vievät kokonaan terrorismi, polarisaatio kansanryhmien välillä, ilmastonmuutos sekä Venäjän ja Pohjois-Korean voimapolitiikka. Kaiken tämän lisäksi puhutaan vielä totuuden jälkeisestä ajasta.

Henkilökohtaisesti olen kantanut syvää huolta siitä, miten ihmiset kohtelevat toisiansa. En usko täyteen altruismiin, mutta en silti ymmärrä, miksemme voisi antaa tuleville sukupolville mahdollisuutta nauttia puhtaasta ja monimuotoisesta luonnosta tai miksemme voisi auttaa ihmistä, joka on vailla kotia, vailla rahaa tai ystäviä.

Vaikka uutiset yrittävät päivittäin lannistaa minut, jaksan vielä uskoa siihen, että jokainen ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Kunhan me vain muistamme tämän ja muistamme käyttää sitä meidän omaa hyvyyttämme, olemme jo polulla kohti meille kaikille parempaa maailmaa.

Eteenpäin meitä tällä polulla vie sivistys. Välittäminen, josta jo aiemmin puhuin, on osa sivistystä, mutta nyt tarkoitan nimenomaa kirjasivistystä. Muistelisin, että se oli äidinkielen opettaja, joka lukion alkuaikoina kertoi meille, että lukion lopussa me tiedämme laajemmin asioita kuin olemme koskaan aiemmin tienneet tai kuin tulemme koskaan tulevaisuudessa tietämään. Voisi siis jopa väittää, että ainakin jollakin mittarilla olemme tämän salin viisaimpia.

Kuuntelen aina tyytyväisenä puheenvuoroja, joissa korostetaan yleissivistyksen merkitystä nykyisessä työelämässä. Eikä näiden puheenvuorojen pitäjät ole väärässä. Tämän päivän työelämä näyttäytyy huomattavasti katkonaisempana ja laajempana kuin esimerkiksi työelämä parikymmentä vuotta sitten. Muodikkaat uranvaihdokset ja globalisaatio ovat nostaneet yleissivistyksen arvoon mittaamattomaan työmarkkinoilla ja ainakin minut se saa entistä tyytyväisemmäksi siitä, että tulin valinneeni juuri lukion peruskoulun viimeisenä vuotena.

Yleissivistyksen rooli korostuu myös aiemmin mainitsemieni maailmaan epävakautta aiheuttavien ongelmien ratkaisemisessa. Meillä Iin lukiossa on koulukohtainen soveltava historian kurssi, jossa tutustutaan toiseen maailmansotaan. Olen muutaman noista ajoista kertovan dokumenttielokuvan katsonut ja joka kerta ne vetävät minut hiljaiseksi. Ihmisenä, joka haluaa uskoa asioista hyvää, minun on hankala ymmärtää niitä raakuuksia, joita tuon sodan aikana tehtiin. Ja se, että me yli seitsemänkymmentä vuotta tuon sodan jälkeen käymme koulussa läpi noita vaiheita, saa meidät toivottavasti muistamaan, miksi emme enää koskaan saa alentua niin alhaiselle tasolle. Opiskelu ja yleissivistys estävät meitä tekemästä samoja virheitä uudestaan.

Lukiossa meidät on opetettu fundeeraamaan, mutta myös toimimaan. Koko maailma on nyt avoinna meille ja meidän on käytettävä mahdollisuutemme hyvin!

Arvoisa rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta
Haluan kiittää teitä kaikkia sydämeni pohjasta. Siivoojat, talonmiehet, keittäjät, kuraattori, kouluterveydenhoitaja ja kaikki te piilossa pysyvät henkilöt. Te olette yksi koulumme tärkeimmistä osista ja liian harvoin me kiitämme teitä. Se, että me saamme opiskella puhtaassa ja turvallisessa kouluympäristössä, meistä pidetään huolta ja meille tarjotaan hyvää kouluruokaa. Se on mahdollistanut sen, että me olemme tänään täällä edessä valkolakkien kanssa.

Opettajat ja rehtori, te olette opastaneet meitä eteenpäin niin vaikeina kuin hyvinäkin aikoina yhdessä vanhempiemme kanssa. Olen varma, että tulemme muistamaan teidän ohjeenne ja myös ne kaikki kertomukset niistä virheistä, jotka te olette tehneet, mutta joita meidän ei kannata tehdä.
Ja viimeisenä, rakkaat ylioppilastoverini, tämä matka on ollut upea. Kiitos teille kaikille siitä! Hyvää kesää!"
Kiitos menneistä kolmesta vuodesta ja oikein aurinkoista kesää! :)