perjantai 15. maaliskuuta 2013

KEVÄÄN 2013 ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN YO-KOKEESTA



MIKÄ ON SUDENKUOPPA?

Tämän kevään tehtävät sekä tekstitaidon että esseekokeessa olivat mielestäni hyvin kohtuulliset, mukana oli hyviäkin tehtäviä. Monen onnistuminen olikin taas kerran kiinni siitä, miten onnistui tehtävän valinnassa. Jotkut, kuten melkein aina, lankesivat ns. sudenkuoppaan. Ennenhän susia metsästettiin kaivamalla maastoon kuoppa ja peittämälle se kevyesti ja huomaamattomasti niin, että susiparka ei ansaa huomaa, vaan putoaa kuoppaan, jonne se on mahdollista teurastaa. Suuri ongelma entisajan metsästäjille oli tietenkin se, miten saada susi kulkemaan juuri kuopan kohdalta. Hyvä ratkaisu oli kaivaa kuoppa suden kulkureitille, tehdä reitti houkuttelevaksi oikopoluksi tai jopa laittaa syötti sopivaan paikkaan kuopan ylle.

Ei Ylioppilastutkintolautakunta tietenkään tahallaan tällaisia sudenkuoppia tehtäviinsä tee, mutta niitä pakkaa syntymään väkisinkin. Eikä YTL varmaan tahallaan halua abiparkaa teurastaa.

TEKSTITAITOKOKEESSA melkein kaikki abit valitsivat tehtävän 4. jossa piti tehdä noin 100 sanan tiivistelmä kolmen sivun mittaisesta tekstistä. Tehtävä ei ollut kovinkaan helppo, vaikka se siltä saattoi tuntua. Tekstiä ei saisi kopioida suoraan, mutta kun piti tiivistää todella paljon, kopiointia oli hankala välttää, ja tiivistelmästä pakkasi tulemaan hyvin luettelomainen. Toinen ongelmatehtävä oli tehtävä 2. Siinä pyydettiin: ”Vertaile sarjakuvaa Roope-setä ja katkelmaa saiturista: millä tavoin niissä kuvataan suhtautumista rahaan?” Monet abit kirjoittivat innoissaan siitä, miten Roope, Harpagon ja palvelija suhtautuvat rahaan, mutta unohtivat tehtävästä yhden tärkeän ilmaisun: kuvataan. Siis pitikin vertailla sitä, miten rahaan suhtautumista kuvataan.

ESSEEKOKEESSA sudenkuopaksi osoittautui hieman yllättäen tehtävä 1. jossa sanottiin: ”Toisten mielestä koulunkäynti on liian helppoa, toisten mielestä liian vaativaa. Mitä mieltä sinä olet?” Preliminäärikokeessa oli vasta ollut hyvä aineistotehtävä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat koulumenestykseen, ja muutamat abit joutuivat hieman harhaan ehkä muistellessaan tätä koetta. He alkoivat kirjoittaa ylipäätään siitä, miten koulussa pärjätään tai ei pärjätä. Kuitenkin tehtävässä annettiin selvä ohje: - - liian helppoa - - liian vaativaa - -” ja juuri tästä näkökulmasta olisi pitänyt kirjoittaa. Tehtävän loppu: ”Mitä mieltä olet?” johti ehkä siihen, että tehtävää tulkittiin liian väljästi.

Toinen hankala tehtävä oli tehtävä 2: ”Missä, miten ja mitä ihmiset lukevat?” Lukea-verbillä on kyllä suomen kielessä metaforinen merkitys ”lukea toista ihmistä”, ”lukea maisemaa”, mutta tässä tehtävässä haettiin varmaan lukea-verbin tavallista merkitystä. Miksi tämä olisi pitänyt huomata? Se onkin vaikea kysymys, mutta vastaus lienee siinä, että lukemistottumusten muutoksesta on keskusteltu paljon mediassa viime aikoina – ja abinhan pitää seurata aikaansa. Toivottavasti YTL:n tarkastajat hyväksyvät tehtävästä väljemmänkin tulkinnan, onhan sanan merkitys oikeasti kahtalainen.

TEHTÄVISTÄ YLEISEMMIN ei ole paljon huomautettavaa, hyviä tehtäviä ne olivat, ja hyvin Iin lukion abit niistä keskimäärin selvisivät, kuten ennenkin. Tämän vuoden tehtävissä oli huomattavissa kyllä tietynlainen ”löysyys”.  Niissä ei annettu kovin tarkkoja rajauksia sille, mitä ja mistä näkökulmasta piti kirjoittaa, mutta juuri tällähän testataan abin kypsyyttä: omaa ajattelua.  Minusta äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe on tällä hetkellä varsin hyvä mittari sille, mitä abiturientti osaa. Jos abi seuraa aikaansa, huolehtii koulutehtävistään ja jaksaa nähdä vaivaa kirjakielen sääntöjen noudattamisessa, niin kokeesta selviää kyllä hyvin. Se, mihin pitäisi jo yläkoulussa kiinnittää huomiota, on kielenhuolto: pilkkusäännöt ja virke- ja lauserakenteet ovat aika monelta nuorelta hukassa. Toisaalta viesti opiskelijoille: jos kirjakieltä yrittää kirjoittaa vain äidinkielen tunneilla, ei sitä voikaan kunnolla oppia – sitä pitää harjoittaa jatkuvasti ja aina, kun siihen on tilaisuus. Jos ei jaksa kirjoitella, kannattaa harrastaa lukemista!

Teksti: Teijo Liedes