Kevään ylioppilaskirjoitukset käynnistyivät viime perjantaina mielestäni erinomaisella äidinkielen tekstitaidon kokeella. Kokeessa pohdittiin ajattomia teemoja aikaan sidotusti. Ahneus taitaa olla tämän kevään teema kirjoituksissa. Yleensä kevään kirjoitusten alkaminen on ohitettu julkisuudessa pikaisella maininnalla uutisissa, mutta tänä keväänä on toisin. Vihdoinkin. Sekä ylioppilaskirjoitukset että yleensä lukiokoulutus kiinnostaa tällä hetkellä enemmän kuin pitkään aikaan. Lukio ja kirjoitukset ovat mediaseksikäs aihe. Tästä todisteena esimerkiksi seuraavat uutisjutut lähiajoilta.
Allekirjoittanut on seurannut lukion ja kirjoitusten muuttumista aitiopaikalta, ensin apulaisrehtorina ja nyt lukion rehtorina. Ohessa hivenen stilosoiden laadittu kirjoitus marraskuulta 2011, jolloin pohdin provosoiden sitä, millaista lukiokoulutus Suomessa vuonna 2020 on.
Lukiokoulutus muuttuu, katse pedagogiikkaan.
Seuraavassa siis päällimmäisiä tunteita siitä, millainen lukio oikein on vuonna 2020.Lukion päätehtävä on vuonna 2020 yleissivistys. Pakollisten kurssien määrää on kärsitty rajulla kädelle. Virallisena syynä on erikoistumisen ja oppilaiden oman osaamisen kehittäminen. Oikea syy on kuitenkin rahapula. Äidinkieli pitää pintansa ja se onkin ainoa oppiaine, jossa pakollisten kurssien määrää on lisätty. Uutena pakollisena kurssina äidinkielessä on nettisanat haltuun, näin poistan viesteistä loputkin vokaalit. Kurssin opetus hoidetaan chattaamalla opettajan kanssa.Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa opetusta. Jopa niin olennainen, että osa opiskelijoista ei poistu koko lukioaikana koneelta mihinkään. Kone seuraa opiskelijaa 24/7 ja siksi lukion suorittaminen on nopeampaa kuin ennen. Tämä sopii erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Tieto- ja viestintätekniikasta hullaantunut opiskelija voi suorittaa lukion fyysisesti mistä tahansa, sillä kaikki opetus on mahdollista ottaa myös verkosta. Tämä seikka johtaa myös siihen, että Suomen lukioverkosto on yhtä kattava tai jopa kattavampi kuin nykyisin. Tosin monissa pienissä lukiossa lähiopetusta saa vain rajoitetuissa oppiaineissa, kuten äidinkielessä ja matematiikassa. Suurin osa humanistisista aineista opetaan pelkästään verkosta ja sama opettaja hoitaa yhtä aikaa usean eri lukion opetuksen. Ylioppilaskirjoitukset ovat yhä olemassa. Ne tosin kestävät enää viikon. No, viikon ja viikon, nimittäin ylioppilaskirjoituksia on aikaa tehdä viikko 24/7. Kirjoituksiin ei enää tarvitse ilmoittautua, vaan mihin tahansa tehtäviin, joita viikon aikana annetaan, saa vastata. Ainoastaan äidinkieli on pakollinen. Kirjoitusten tarkistamisen hoitavat älykkäät koneet, jolloin sensoreita ei enää tarvita. Lakkiaiset voi halutessaan pitää joko perinteisesti tai facebookissa. Tässä eräs visio, millainen sinulla on?
Mielenkiinnolla odotetaan sitä, miten tietokoneet muuttavat ylioppilaskirjoituksia, ne kun kerran otetaan käyttöön 2016 alkaen. Ja kun samaan syssyyn muutetaan lukion valtakunnallista opintosuunnitelmaa, niin saa olla melkoinen visionääri tietääkseen, millaista lukiokoulutus Suomessa tulevaisuudessa on. Yksi asia on kuitenkin varma: lukion ja kirjoitusten tulevaisuus kiinnostaa nyt enemmän kuin koskaan. Lukion ja tutkinnon uudistamista odotellessa arkityö jatkuu. Vielä muutama kuuntelukoe ja sitten penkkarit ja vanhojen tanssit.
Tuomas
Tuomas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti