Ilmaisutaidon kurssilaiset esittää - Murhamysteeri

On tumma yö talven kynnyksellä. Tuuli heiluttaa kynttilän liekkiä pakastuvassa illassa. Yhtäkkiä kuuluu kiljaisu, ja Paakkolanvaaran kartanon kamarineito ryntää kartanon saliin. Hän on löytänyt Paakkolanvaaran kartanon kuolleena kellarista, jonne kamarineidolla ei olisi mitään asiaa…

Keväällä 2016 Iin kunnan kirjasto tiedusteli lukiolta, että olisiko lukion ilmaisutaidon ryhmällä mahdollisuutta luoda murhamysteeri kirjaston yöhön marraskuun loppuun. Lukion ilmaisutaidon opettaja Merja Liehu tarttui välittömästi ideaan ja houkutteli lukion opiskelijoita ilmaisutaidon kurssille.

Kurssille eksyi noin kymmenen henkilöä ja kevään muutama tunti menivät ilmaisutaidon perusteiden parissa. Kevät meni nopeasti ohi, tuli kesä, ja kaikkien mieltä vaivasi vain yksi kysymys: kuka murhataan?

Kun kamarineito paljastaa kartanonväelle epäilevänsä jonkun murhanneen kartanonherra Paakkolanvaaran, käynnistyvät heti kaikkien epäillyt. Kamarineidon kauneutta kadehtiva kartanonrouva osoittaa sormellansa kamarineitoa, mutta toisaalta myös seurakunta sisarella vaikuttaa olevan jotain kartanonherraa vastaan. Onko kenelläkään puhtaat jauhot pussissa? Asiaa selvittämään kutsutaan neiti etsivä.

Syksyllä Merja kutsui porukan jälleen kasaan ja yhdessä lähdettiin ideoimaan murhamysteerin perusrunkoa. Tuon rungon pohjalle oli helppoa rakentaa koko näytelmän käsikirjoitus. Aika oli välillä hieman kortilla ja ilmaisutaidon ryhmä kokoontui useampaan otteeseen iltapäivällä harjoittelemaan. Iltapäivät menivät nopeasti ohi, välillä turhankin nopeasti.

Lopulta oli näytelmän ensi-illan vuoro. Kesken koeviikon ilmaisutaidon ryhmäläiset kokoontuivat perjantaina 25.11. Iin kunnan pääkirjastoon valmistautumaan illan esitykseen. Viime hetken harjoitukset sujuivat hyvin, ja kirjasto alkoi täyttyä uteliaista ihmisistä. Viimeistään tuossa vaiheessa jokaisen kurssilaisen pulssi kohosi.

Murhamysteerin tähdet, takavasemmalta: Veera,
Anna-Maria, Valtteri, Inka, Inka, Alina ja Kaisa

Vihjeitä löydät kolmesta pisteestä. Kellarissa pääset sujahtamaan menneisyyteen. Kenen vauvaa kartanonherra pitää sylissänsä ja kuka lopulta murhaa harjalla kartanonherran? Salissa hovimestari ajatuksissansa lukee päiväkirjaa, johon hän on vuodattanut lempeitä, kiellettyjä tunteitansa kartanonherrasta. Nuo tunteet vaikuttavat saaneen myös vastakaikua yhteisillä kalareissuilla. Entä paljastavatko epäillyt neiti etsivän haastattelussa jotain, mikä paljastaa heidät?

Esirippu nousee. Jokainen pistää parastansa. Yleisö seuraa haltioituneena. Tunti alkunäytöksen alkamisesta alkaa loppunäytös, jossa tapahtumat paljastetaan yleisölle. Tämä ilmaisutaidon kurssi on muisto, joka ei helpolla ainakaan kurssilaisten mielestä hälvene!

Neiti etsivä paljastaa kartanonherran olleen syntinen mies, mutta viimeiseen asti hovimestari ja seurakunta sisar toivovat, ettei kartanonherran salaisuuksia tarvitsi paljastaa. Kartanonherran äidin, vanhan kärttyisen rouvan painostuksesta neiti etsivä kuitenkin kertoo yleisölle kuinka kartanonherra oli saanut aviottoman lapsen kamarineidon kanssa ja kuinka kartanonherralla oli ollut suhde hovimestariinsa.

Siivooja ei voinut tällaista moraalitonta elämää hyväksyä. Ei etenkään sen jälkeen, kun kartanonherra oli turmellut siivoojan rakastaman miehen, hovimestarin. Hän ei voinut enää katsoa sivusta, vaan hänen oli toimittava…

Kiitos Merjalle, kirjastolle, kurssilaisille ja yleisölle!

Teksti Valtteri Paakki
Kuva Merja Liehu

Iin lukiolaisia ajelutettiin sähköautolla

Kävimme Iin lukion Fysiikka 7-kurssilaisten kanssa tutustumassa sähköautoihin keskiviikkona  14.09.2016 Micropoliksen Energiainsinöörien Jukka Härkinin ja Kari Mannisen kyydittämänä. Kyseiset sähköautot olivat Nissanin valmistamia LEAF-malleja, joiden värit olivat harmaa ja valkoinen.

Nissan LEAF harmaana sekä valkoisena

.

Nissan LEAFin täysi vääntö on heti käytössä. Tämä merkitsee piristävän hyvää kiihtyvyyttä ja yllätystä autoilijalle, joka jää liikennevaloissa kauas taakse. Auton painopisteen sijaitessa alhaalla parantaa auton käsittelyä. LEAFin moottori on vierasmagnetoitu moottori ja hevosvoimaakin löytyy kokonaiset 110hv:ta. Akun kesto kuitenkin heikkenee huomattavasti ajettaessa moottoriteillä, sillä sähköautot ovat parhaimmillaan taajamaliikenteessä.

Takaluukusta löytyy myös aurinkopaneeli

Sähköautot ovat erittäin ympäristöystävällisiä. Ainoat ympäristöhaitat aiheutuvat valmistuksessa ja sähköntuotannossa. Sähköautoihin pyritään tuottamana mahdollisimman paljon energiaa aurinko- ja tuulivoimalla, ja tästä johtuen sähköautoilla ajaminen on ekologista. Esimerkiksi Iin Micropoliksella latauspisteiden energia tuotetaan aurinkopaneeleilla. Lisäksi autoissa on upotettu oma pieni aurinkopaneeli, jolla voidaan varata energiaa pienempiä määriä. Autosta löytyi myös ekonappi, jota käyttämällä auto vähentää tehoja ja säästää sen myötä energian kulutusta. Sähköautoissa ei ole pakoputkea eivätkä ne aiheuta hiilidioksidipäästöjä ajon aikana lainkaan, joten ne ovat kaikista teillä liikkuvista moottoriajoneuvoista ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Nissan LEAFin käyttökustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat kuin vastaavissa bensiini- tai dieselkäyttöisissä autoissa – sillä ajaminen maksaa vain muutaman euron / 100 kilometriä.

Sähköauton latausportit sijaitsevat auton etuosassa.

Istuttuamme autoon emme huomanneet sisätilan juurikaan eroavan tavallisesta bensa-autosta.  Tilaa oli – kuten keskikokeisessa autossa –  hyvin, eikä takapenkeilläkään tullut ahdasta vaikka jokainen penkki oli käytössä. Moottorin ääntä kyseisessä autossa ei oikeastaan kuule, joten auton ilmoittaa moottorin käynnistymisestä äänimerkillä. Auton kyydissä oli mukava matkustaa, sillä kyyti oli tasaista ja pehmeää eikä puhe peittynyt moottorin alle, niinkuin tavallisessa autossa voisi käydä.

Pysähdyimme hetkeksi Alarannan Kestilään, jotta voisimme katsoa autojen sisustaa  tarkemmin sekä ottaaksemme autoista hieman kuvia. Samalla Energiainsinöörimme kertoivat hieman auton ominaispiirteistä, sekä näyttivät hieman erikoisimpia ominaisuuksia, kuten pakoputken puuttumisen ja pienen aurinkopaneelin, joka oli osana takaluukkua.

Myöhemmin yksi opiskelijoistamme pääsi itsekin hieman kokeilemaan sähköautolla ajamista. Hän kuvaili autoa mukavaksi ja helposti ajettavaksi, sillä vaihelaatikko oli portaaton, joten auto ei nykinyt ollenkaan.

Pääsimme myös kurkistamaan sähköauton konepellin alle.

Yleisesti ottaen sähköauto tuntui olevan loistava valinta, jos ajelut jäävät suurelta osin kaupungin sisäisiksi. Jos ekologisuus on lähellä sydäntäsi, on sähköauton ostaminen tavallisen bensa-auton tilalle loistava valinta. Haluamme kiittää Fysiikka 7- kurssilaisten sekä opettajamme puolesta Jukka Härkiniä ja Kari Mannista saadusta tilaisuudesta tutustua sähköautoihin.  

Opettaja sekä opiskelijat kuunteletvat Jukan ja Karin antamia tietoja sähköautoista.

Rehtorin puhe lakkiaisissa 4.6.2016

Hyvä juhlaväki! Mä tajuta sain, että hetki on kaunis. Mä tajuta sain, että nyt tai en koskaan tän hetken mä tahdon tallentaa. Näin laulaa Haloo Helsinki Hetki on kaunis kappaleessa. Tänään on yhden kolmivuotisen taipaleen päätepysäkki ja teidän juhlahetkenne. 

Lukuvuoden 2015–2016 aikana tapahtui poikkeuksellisen paljon. Opintomenestys on ollut edelleenkin hyvällä tasolla. Henkilöstössä tapahtui muutoksia. Matti Sakari vaihtui Minnaksi, Eerik Pasiksi ja Marika takaisin Annaksi. Uudet henkilöt toivat uusia raikkaita ajatuksia ja ainakin rehtorin näkökulmasta uudet työntekijät solahtivat Iin lukion ilmapiiriin kuin veitsi voihin. Opiskelimme ensimmäistä kertaa koko lukuvuoden uusissa tiloissa. Monissa käytänteissä on vielä kehittämisen varaa, mutta kokonaisuudessaan lukion profiili on noussut omien tilojen myötä.

Iin lukio on paikkakunnan ainoa toisen asteen koulu ja siksi sen kehittäminen ja ylläpitäminen on paikkakunnan vetovoimaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja ja joskus tuntuu siltä, kuin koulutuksesta leikkaaminen olisi ”muotia”. Valtakunnan tason linjauksille koulutuksen suhteen me emme täällä Iissä voi mitään, mutta uskon ja luotan siihen, että kuntamme näkee lukiokoulutuksen ja yleisesti koulutuksen arvon.  Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, mutta itse uskon vahvasti lukiokoulutuksen tulevaisuuteen Iissä. Iin lukion toiminta-ajatus Vankalta perinteiseltä pohjalta luottavaisena tulevaisuuteen on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Suomesta ja maailmalta kuuluvat uutiset nostavat entisestään yleissivistyksen, historian tuntemisen ja suvaitsevaisuuden oppimisen merkitystä.

  

Lukioiden opetussuunnitelma ja tuntijako muuttuvat elokuussa 2016. Sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset syksystä 2016 lähtien ovat oma haasteensa sekä pedagogisesti että teknisesti.  Näihin muutoksiin Iin lukio on valmis. Meillä integroidaan opetusta yli oppiainerajojen, teemme yhteistyötä monien eri paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa ja harjaannutamme opiskelijoiden työelämävalmiuksia muun muassa Iin lukion messujen kautta. Tänä vuonna kansainvälinen toiminta oli poikkeuksellisen aktiivista. Meiltä kävi ryhmä Unkarissa ja unkarilaiset tekivät vastavierailun helmikuussa. Lisäksi syksyllä tehtiin opintomatka Saksaan. Uusia kansainvälisiä hankkeita on tulossa ja ne ovatkin globalisoituvassa maailmassa erittäin tärkeitä.

Rakkaat lakitettavat! Puhuessani teille vanhojen tanssipäivänä vertasin teitä puutarhaan. Kuten siemenestä kasvaa puu, myös opiskelijasta kasvaa jotain, mutta mitä? Te jotka tänään valmistutte ylioppilaiksi olette sato ja näin luvalla sanoen, harvinaisen laadukas ja näyttävä sato. Kysykää itseltänne miksi te olette niin hyviä?  Kasvattaja ei voi tehdä kaikkea. Paljon on kiinni sattumasta, luonnosta tai siemenestä itsestään. Kasvattajan tehtävä on taata yksilölle mahdollisuus kasvuun. Täytyy ravita ja huolehtia ja välillä antaa vain olla. Mutta yksi asia pitää muistaa aina: välittäminen.

Silloin kun minä olin teidän ikäisenne, eli 15 vuotta sitten sain pitää ensimmäistä kertaa puheen ylioppilasjuhlissa. Uutena ylioppilaana olin täynnä nuoruuden uhmaa ja iloa. Puheessani tämä näkyi siten, että kiitin kyllä kaikkia muita talonmiehestä naapuriin ylioppilaaksi valmistumisesta, mutta opettajia en kiittänyt. En valitettavasti löytänyt tuota puhetta, mutta muistan myös ottaneeni voimakkaasti kantaa lukiomme tulevaisuuteen ja en niin positiivisessa sävyssä.  Eli jo 15 vuotta sitten olin samanlainen: höpötän omiani, keskeytän, enkä suostu lopettamaan, kuten te osuvasti penkkaripäivän laulussanne tiivistitte. En nyt neuvo teitä olemaan kiittämättömiä saamaanne koulutusta kohtaan, vaan kerron vielä toisen tarinan. Aloitin Iin lukiossa työskentelyn syksyllä 2012. Juuri lukuvuoden alun kynnyksellä täytin pyöreitä vuosia. Sain siskoiltani, isältäni ja mummoltani hienon lahjan, sen ruskean salkun joka minulla on yhä työsalkkunani. Lisäksi sain kortin. Salkun tulen todennäköisesti joskus vaihtamaan, mutta kortista en luovu koskaan. Kortissa pieni poika syö ihan liian suurta voileipää autuas ilme kasvoillaan. Kortin teksti on kuitenkin se merkittävin lahja jonka perheeni antoi: kortissa nimittäin lukee: ole oma itsesi. Kukaan ei tee sitä sinua paremmin.

Kuten matkan varrella olen teille todennut, opettajan tärkein tehtävä on pysyä poissa oppimisen tieltä. Toisin sanoen opettajan on tehtävä itsensä tarpeettomaksi. Teidän kohdallanne tämä tavoite on toteutunut. On tietyllä tavalla haikeaa päästää teidät menemään, mutta päästän teidät matkaan luottavaisin mielin, sillä tiedän mihin te pystytty. Minä uskon teihin. Uskokaa tekin itseenne.

Puheen aluksi mainitsin hetken. Minulla on nyt viimeinen hetki antaa teille ohjeita. Eräs suosikkikirjoistani on Erlend Loen Supernaiivi, joka kertoo itseään ja elämän tarkoitus etsivästä nuoresta miehestä. Kirjan opetus voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: time is always now. Aika on aina nyt. Nauttikaa siitä, nauttikaa tästä hetkestä ja tästä ajasta, koska tämä on teidän aikanne.

Iin Messut 2016

Tänä vuonna messut järjestetään 16.4. Aiheena on yrittäjyys ja some. Viime vuonna messuilla oli kävijöitä noin 550.

       Järjestelyihin on kuulunut mainosten myyntiä messulehteä varten sekä pöytäpaikkojen myyntiä, jotta yritykset pääsevät messuille myymään tuotteitaan ja esittelemään palveluitaan. Ryhmämme on jaettu niin, että osa porukasta on vastuussa ohjelmasta, osa lehdestä ja osa on nettivastaavia. 

       Ohjelmassa on kaksi muotinäytöstä, joissa on kummassakin oma teemansa. Esiintyjinä messuilla ovat YouTubesta ja muistakin sosiaalisista medioista tutut Soikku (Sonja Hämäläinen) ja RoniTheGamer. Soikku kuvaa asiavideoita sekä vlogeja eli videoita omista päivistään ja elämästään. Roni kuvaa enimmäkseen asia- ja pelivideoita.

        Lehtemme alkaa pian olla valmiina painoon. Seuraavana odottavat muut hommat, kuten tarkempi ohjelman suunnittelu, kahvilan valmistelut, malleille näytösvaatteiden sovitus ja jäljellä olevien pöytien myyntiä. Odotamme innolla messupäivää ja toivomme tottakai suurta kävijämäärää!

Teeman mukaisesti myös messuryhmämme löytyy monesta sosiaalisesta mediasta!

Facebook: Iin Lukion Messut

Instagram: iinmessut16

Twitter: iinmessut16

Tervetuloa messuille! 

Mervi, Henri, Riikka, Rita, Sirje and Tanja travelled to Hungary.

Wednesday 25.11.

We arrived at Budapest about 10.50am. We were all very tired and we went straight to our host families. We all ate lunch and got a little bit of rest. We gathered together at 6pm at the Swabian Tradiotional House. There we had a kind of welcoming party. At the party we tasted some Hungarian foods and had some mulled wine. We also danced some Swabian traditional dances together. It was a bit difficult at first but we all had fun. We also danced some Letkajenkka together after the Swabian traditional dances.

Thursday 26.11.

In the morning we attented some classes with our host students. We had a little ''tour'' in the school and the Hungarian students showed us their school. The school building was quite old and much bigger than ours. In the afternoon we went to Budapest. There we went to see the Parliament House from the outside. It was enormous and very beautiful. After seeing the Parliament House we went to a christmas market.  There were lots of thing to be seen and it was an ideal place to do some christmas shopping. The christmas market was really worth to visit.

Friday 27.11.

During the day there wasn't anything scheduled in the programme so we decided to have a little get-together at one of the student's home. We had a lot of fun by playing games and eating pizza. However, in the evening there was a ceremony for those in terminal classes at a culture house in Budapest. In the ceremony there was a lot of different dances by students and even some of the teachers included. It was also a graduation ceremony kind of thing for the final-year students and there was videos where they looked back the years last-year students had spent in the high school. The ceremony was kind of like combination of wanhat, abiday and graduation party.

Saturday 28.11

On the morning we hopped into a  bus and drove to Szentendre,Visegrád. There we visited the castle of Visegrád and walked around  the castle while looking at the beautiful Danube. After the visit we headed back to Budapest and had a little sightseeing tour next to the most famous sights including heroes square. After a long and tiring day, we all just spent the evening with our host families.

Sunday 29.11

On Sunday we had a family day. One of us went to the castle of Buda, see a movie and also to dinner in Hungarian restaurant. Most of us went skating on the artificial ice in Budapest and also visited the castle of Buda. After these we went to the Budapest eye.

Monday 30.11

On Monday we visited the school again and went to some classrooms to introduce ourselves and take any questions the students had to ask about us, our school or Finland in general. We also tried singing Joulupukki but failed miserably which probably wasn’t very good for our reputation.

After that we went to have lunch with our teachers and then took a train to Budapest to do some shopping in a huge shopping centre. And we were obviously all very tired after another day of walking around and standing a lot in public transport.

Tuesday 1.12

On Tuesday we went to the Hungarian heritage house in Budapest to see some Traditional Hungarian Folk dances, which turned out to be very different and interesting actually. There was a band playing traditional music and we also got to see the dancers in traditional Hungarian clothing. After that we went to a workshop to learn some Hungarian handcraft and got to make ourselves these dolls.

Later in the evening when it was dark we also walked up to Gellért Hill to the Citadella fortress and stopped to take some pictures in front of the Statue of liberty. From the top there was a panoramic view over the city which was absolutely amazing and definitely worth the hundreds of steps we had to take to get there.

Wednesday 02.12

 On Wednesday we went to the House of Terror. There we, for example, watched some video clips. We saw also some wartime stuff from World war. We walked around and saw how bad conditions the Hungarian captives had. After that visit we went to our hosts’ places. We rested and in the evening we had the farewell party at Tamara’s place. The whole crowd was gathered together and we had a good time. We talked, listened to music and played billiards for example.

Thursday 03.12

On Thursday morning we left our places and went to the airport. Everything went well and we said good-byes. Flight went well and when we arrived back to Oulu, we were faced with a snowy landscape.

Text: Mervi, Henri, Riikka, Rita, Sirje and Tanja

Ylösalas-sirkusesitys

Valtarin koululla oli joulukuussa esiintymässä Ylösalas-sirkusesitys, jota olivat katsomassa myös Iin lukion oppilaat (siis he niistä, jotka vaivautuivat tulemaan paikalle, eivätkä käyttäneet erinomaista tilaisuutta harjoittaa tunnin ajan itse valitsemaansa vapaa-ajan aktiviteettia). Itsekin olin hieman epäileväisellä mielellä menossa katsomaan kyseistä esitystä. Erästä ystävääni lainaten, voisiko esitys olla hyvä, jos siinä on vain kaksi esiintyjää? Ja miksi kukaan oikeasti lahjakas esiintyjä tulisi esiintymään Iihin (mitättömään, tuntemattomaan tuppukylään), Valtarin koululle? 

Hieman kummallisen, huumorilla maustetun, aloituksen jälkeen esitys pyörähti kunnolla käyntiin. Me katsojat saimme nauraa paljon, mutta esitys ei ollut vain viihdyttävä. Se sai ajattelemaan vakavia, päivittäisiä asioita meidän nuorten elämässä. Esityksen hahmoihin oli helppo samaistua. Esitys koostui useasta lyhyemmästä pätkästä, joissa jokaisessa oli oma aiheensa, oma koskettava tarinansa. Esityksessä käsiteltiin mm. kiusaamista ja syrjimistä sekä sitä kuolematonta nuoren ammatinvalintakysymystä. 

Ylösalas-sirkusesityksen teemoja olivat erilaisuus, suvaitseminen ja kiusaaminen. Sirkusesitys todella sai ajatukset liikkeelle ja herätti monenlaisia eri tunteita. Se muistutti meitä välittämään toisistamme, hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta sekä tavoittelemaan unelmiamme.