Ylösalas-sirkusesitys

Valtarin koululla oli joulukuussa esiintymässä Ylösalas-sirkusesitys, jota olivat katsomassa myös Iin lukion oppilaat (siis he niistä, jotka vaivautuivat tulemaan paikalle, eivätkä käyttäneet erinomaista tilaisuutta harjoittaa tunnin ajan itse valitsemaansa vapaa-ajan aktiviteettia). Itsekin olin hieman epäileväisellä mielellä menossa katsomaan kyseistä esitystä. Erästä ystävääni lainaten, voisiko esitys olla hyvä, jos siinä on vain kaksi esiintyjää? Ja miksi kukaan oikeasti lahjakas esiintyjä tulisi esiintymään Iihin (mitättömään, tuntemattomaan tuppukylään), Valtarin koululle? 

Hieman kummallisen, huumorilla maustetun, aloituksen jälkeen esitys pyörähti kunnolla käyntiin. Me katsojat saimme nauraa paljon, mutta esitys ei ollut vain viihdyttävä. Se sai ajattelemaan vakavia, päivittäisiä asioita meidän nuorten elämässä. Esityksen hahmoihin oli helppo samaistua. Esitys koostui useasta lyhyemmästä pätkästä, joissa jokaisessa oli oma aiheensa, oma koskettava tarinansa. Esityksessä käsiteltiin mm. kiusaamista ja syrjimistä sekä sitä kuolematonta nuoren ammatinvalintakysymystä. 

Ylösalas-sirkusesityksen teemoja olivat erilaisuus, suvaitseminen ja kiusaaminen. Sirkusesitys todella sai ajatukset liikkeelle ja herätti monenlaisia eri tunteita. Se muistutti meitä välittämään toisistamme, hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta sekä tavoittelemaan unelmiamme.