Iin lukio sai yllättäen mahdollisuuden osallistua tämän vuoden Iik-festivaalille. Luonnollisesti tartuimme tilaisuuteen. Iik-festivaali on tehnyt vuosikausia Iitä tunnetuksi kauhuelokuvien harrastajien keskuudessa ja heidän kauttaan tieto urheasta pikkukunnastamme on levinnyt myös laajemmalle. Dracula odotteli meitä yöväentalolla, oli perjantai 13. päivä, työviikko kääntymässä vahvasti voiton puolelle, terapeuttista seuraa tukena... Siispä sinne.
Esitystä edelsi lyhyt johdanto aiheeseen. Dracula oli ensimmäinen vampyyriaiheinen värielokuva. Julkaisuvuosi oli 1958. Pääosassa oli legendaarinen Christopher Lee, tuo kaikkien hurmehampaiden isä. Hän kuoli vastikään 93-vuotiaana. Muuta en johdannosta muistakaan. Olin niin jännittynyt. Vapisevin sormin suljin kännykkäni, avasin pienen namupussini ja valmistauduin kavahtamaan.
Elokuvan tekninen toteutus oli mielenkiintoinen. Tunsin ajoittain nostalgiaa, kun kelaa vaihdettiin ja kuva oli hetken epätarkka. Niinhän se ennen meni. Elokuvan värimaailma oli kiehtova; samanaikaisesti suttuinen ja selkeä. Käytetyt erikoisefektit olivat perusteltuja. Kun ei oikeita vampyyrejä ehkä ollut saatavilla, oli lupa käyttää meikkiä. Loppupuolella liikuttiin hyvinkin syvissä vesissä sillä saralla. Useimmiten uhkaavan ilmapiirin luomiseen riitti valon ja varjon kontrasti, mikä miellytti minua. Nykyisten elokuvien virtuaalitodellisuuksia en kaivannut lainkaan. Olen kyllästynyt niihin.
Olin kuulevinani heikon huokauksen, kun yleisölle paljastui, että elokuvassa ei ole tekstitystä. Uskon kuitenkin, että se ei ollut suuri ongelma. Monet ovat jo tottuneet englanninkieliseen ympäristöön tietokoneen ääressä, ja muutenkin. Lisäksi tarina on useimmille tuttu ja näyttelijät artikuloivat erittäin selkeästi. Kieli oli myös rakenteiltaan hyvin huoliteltua. Ehkä sitä pidetään erityisen tärkeänä vampyyripiireissä. Paatuneena englannin opettajana pidin tilanteesta.
Mielestäni elokuva on kestänyt hyvin ajan hammasta. Pari kertaa melkein säikähdinkin. Draculan hahmo jäi kuitenkin mielestäni ohueksi. Miksi hän teki niin? Mikä oli hänen taustansa? Oliko hän käynyt lukion? Jatko-osissa henkilöhahmo on sittemmin syventynyt.
Haluan kiittää kaikkia tapahtuman totettamisessa mukana olleita. Nyt minäkin olen viimein nähnyt sen oikean Draculan.
Juha Pukari
Kirjoititpa, Juha, hauskasti ja mukaansa tempaavasti ja nasevasti lukiollekin esitetystä Dracula-elokuvasta! Sinulla oli tosi hyviä adjektiiveja ja aiheeseen sopivia verbejä kirjoituksessasi. :-)
VastaaPoistaMarjatta, din f.d. gamla kollega