Iin lukion avoimet ovet 9.1

Iin lukiossa vietettiin avoimien ovien päivää 9.1. Päivään osallistuivat lukiostamme kiinnostuneet Valtarin koulun yhdeksäsluokkalaiset, sekä oppilaita Yli-iistä ja Kuivaniemeltä. Väkeä olikin ilahduttavasti kuulemassa Iin lukion ilosanomaa. Päivän ohjelman suunnittelusta vastasivat rehtori, opo ja oppilaskunnan hallitus. Ainakin ensituntuman mukasn vaikytti siltä, että tutustujat viihtyivät. Toivottavasti mahdollisimman moni tutustujista innostui Iin lukiosta niin paljon, että päätyy lopulta Iin lukioon.

Avoimien ovien kulku oli viime vuodelta tuttu. Aloitussanojen ja opettajien esittelyn jälkeen rehtori kertoili miksi opiskelijan kannattaisi tulla Iin lukioon. Sen jäljeen opo kertoi lukiosta yleisesti jatko-opiskelupaikkana. Yhteisen osuuden lopuksi oppilaskunnan hallitus kertoi omasta toiminnastaan ja muutenkin Iin lukion arjesta opiskelijan näkökulmasta.

Ruoan jälkeen olikin sitten oppituntien vuoro. Jokainen osallistuja sai vierailla kahdella lukion tunnilla ihmettelemässä opetusta. Lisäksi lukion kerroksessa oli mahdollisuus tehdä itselle mieleinen pinssi Innoste-hankkeen ansiosta. Päivän päätteeksi nautittiin vielä munkkikahvit.

Kiitokset kaikille osallitujille ja mukavaa kevättä. Ohessa vielä muutama kuva päivän tapahtumista.

Iin lukion jatkokoulutusmessut 19.12.2013

Iin lukiossa järjestettiin juuri ennen joululomalle lähtöä jatkokoulutusiltapäivä, jossa esittäytyi viisi eri koulutusalaa. Jatkokoulutusiltapäivä oli tarkoitettu lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Lukion ohjauksen yksi keskeinen tavoite on jatko-opintosuunnitelmien selkiyttäminen, ja tällaisen iltapäivän järjestäminen antoi opiskelijoille pohdittavaa niin opiskelijaelämästä kuin itse opintojen sisällöistä. Iltapäivän puheenvuorot myös rohkaisivat opiskelijoita korkeakouluihin suuntautumiseen sekä oman suunnan löytämiseen. Opiskelijoiden kertomana koulutusalat saivat toivotun piristysefektin. Erityisen ilahduttavaa oli myös se, että esittelijöistä kolme oli Iin lukion käyneitä. 

 

Iltapäivässä kuultiin yliopistojen osalta maantieteen koulutusohjelmasta, luokanopettajan koulutusohjelmasta sekä elintarvike- ja ympäristötieteistä. Yliopistoesittelyt koskivat Oulun ja Helsingin yliopistoa. Esittelyissä korostuivat opiskelun itsenäisyys, mutta myös vapaus. Laajat sivuainemahdollisuudet sekä oman opintosuunnitelman tekeminen antavat joustoa opintojen suunnittelulle. Esittelyissä painotettiin myös vapaa-ajan merkitystä sekä yliopistojen että ainejärjestöjen tarjoamia liikunta- ja ajanviettotapoja. Lukiolaisia kiinnostikin kuinka paljon vapaa-aikaa jää ja onko harrastuksille ylipäänsä aikaa. Vastaukset olivat helpottavia, sillä kun omaa opiskeluaan tahdittaa oikealla tavalla, myös rentoutumiseen jää aikaa. Jotkut esittelijöistä kävivät myös osa-aikatyössä. Opintojen ohella tehdyt työt voivat myös hidastaa opintoja, kuten maantieteen opiskelija kertoi. Tärkeätä on huomioida omat harrastukset ja oman oppimisen mielekkyys, kaikki eivät vain ehdi oppia samalla tahdilla kuin toiset. Tällöin täytyy keskittyä ensisijaisesti opintoihin.

Tällaisissa koulutusesittelyissä tärkeä tieto on pääsykokeista kertominen. Kaikilta aloilta tarkkaa tietoa pääsykokeiden luonteesta ei ole. Yleisiä ohjeita kyllä löytyy ja myös vanhoja pääsykoekysymyksiä. Kiinnostavinta oli erityisesti kuulla, kuinka haastatteluissa pärjää ja millaisia kysymyksiä siellä esitetään. Myös lukion ainevalinnoista keskusteltiin. Ainevalinnat olivat useimmilla osuneet kohdilleen, mutta myös joitakin lukiokursseja olisi voinut lukea enemmän, muun muassa psykologiaa luokanopettajaopintoihin sekä fysiikkaa röntgenhoitajan ammattiin. Näiden lukioaineiden merkityksen oli huomannut vasta opiskelujen aikana. Kursseista kyllä korkeakouluopinnoissa selviytyi, mutta hieman enemmän työtä kurssien eteen joutui tekemään.

Ammattikorkeakoulun opinnoista esittelyjä saatiin röntgenhoitajan ja liiketalouden koulutuksista. Ammattikorkeakouluopinnoista korostettiin käytännönläheisyyttä ja verkostoitumista. Ammattikorkeakouluista esiteltiin Oulun seudun ammattikorkeakoulu sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kajaanin ammattikorkeakoulun esittelyssä painotettiin pienen koulutusyksikön etuja. Opettajat tuntevat opiskelijat ja opiskeluun saa enemmän yksilöllisempää tukea. Nämä eduthan olemme huomanneet myös pienessä lukiossa!

Kuvat ja teksti: Anna Pulkkinen

18.12.13 Ranualla koululiikuntaliiton salibandyturnauksessa

Ratkiriemukas urheilusessio oli tiedossa. Joukkue isolla J:llä lähdössä lähes yliyön kestävälle urheilumatkalle salibandyn merkeissä Ranualle ainaluotettavan Matka-Maken kyydittämänä. Starttasimme hiukan etuajassa Haukiputaan tyttöjen jäädessä pois turnauksesta. Otteluohjelmaa tiivistettiin viime tingassa.

Matkasuunnitelmana oli ruokailu puoleltapäivin ja hetimiten kaksi peräkkäistä peliä ensin Rovaniemeä ja sitten Ranuaa vastaan. Rovaniemen Lyseonpuiston lukio pelasi fyysistä peliä, mutta jäi taidoissa selvästi meidän jalkoihimme. Loppulukemat meille 13-2. Rovaniemi oli hävinnyt ensimmäisen pelin Ranualle 11-0, joten tasurikin riittäisi jatkopaikkaan. Ranua pelasi selvästi rikkeettömämpää ja systemaattisempaa peliä kuin Rovaniemi. He johtivat ensimmäisellä puoliskolla  kahteen otteeseen kahdella maalilla, mutta iiläisellä idealla tasoitimme kolmeen kolmeen ennen toista puoliaikaa. Vaarattoman näköisestä kaukolaukauksesta Ranua sai kuitenkin johtomaalin onnenkantamoisella toisen puoliajan alkuun. Peliajan vähetessä hyökkäyksemme otti enemmän riskejä, joka kostautui loppulukemiin 6-3 Ranualle. Kuitenkaan näin lähelle jatkopaikkaa ei Iin lukion salibandyjoukkue ole miesmuistiin päässyt. Todettiin urheilullisesti vain paremman joukkueen voittaneen.

Näin reissun voi pukea jouluiseksi lauluksi:

Sählylaidat on rakennettu

ottelu on jo ovella.

Mailat on jo käyristetty,

reikäpallot pilkulla.

Pillin pienet piiperöiset 

puhaltelevat rujosti.

Ympärillä sählymailat

laukoilevat rajusti.

Kiitos sulle tuomarimme

anteeks annoit jäähymme.

Kun sä vihelsit maaliksemme,

paras joululahjamme.

Kuvat ja teksti: Jouni Välipakka

Wire art- luovuuskurssi

Jaksojen taitekohtaan oli tarjolla Barbara Tongin luovuuskurssi. Kurssilla oli luokanopettajia, kuvisope ja minä. Lukiolaisia kaipasin, mutta koeviikon sekaan on ilmeisesti vaikea mahduttaa - päiviä ei huvita venyttää ja väsymyskin painaa.

Suosittelen kuitenkin joskus kokeilemaan kursseja: tarjolla on kansainvälistä ilmapiiriä, uusiin ihmisiin tutustumista ja käsillä tekemistä. Barbara Tong oli välitön hongkongilais - lontoolainen. Luokanopettajat olivat tottuneempia käsityöläisiä. Tuntui vaikealta työstää metalliverkkoa ja puhua samalla. Ei heistä! Työtä vertailtiin pajujen ja kaislan muotoiluun. Aluksi käytettiin paksumpaa rautalankaa, jonka taivuttelu tuntui sormenpäissä. Vieläkin aristaa, varsinkin etusormia. Eka harjoitus oli maljamainen muoto ja sitten tehtiin ohuemmasta langasta jotain vapaavalintaista. Yritin painovoiman venyttämää vesipisaraa. Ei siis sellaista sumumaista sadetta, josta syntyy kaunis sateenkaari, vaan märkää, painavaa vettä.

Teksti ja kuvat: Päivi Niiranen

Arvostelu elokuvasta Carrie

Iin kauhuelokuvafestivaalit  järjestettiin jälleen marraskuisena viikonloppuna.  Iin lukiolaisilla oli oiva tilaisuus ottaa varaslähtö katsomalla elokuva Carrie.  Tämä mahdollisuus suotiin meille ihan koulupäivän aikana ja siitä kiitos sekä järjestäjille että koulumme rehtorille.

Carrie  on kauhukirjailija Stephen Kingin esikoisteos, joka ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1974.  Elokuvaksi tämä pääsi vuonna 1976, mutta ei päässyt Suomessa esitykseen tiukkapipoisen sensuurin vuoksi.  Vasta 1991 pipo höllentyi ja tämä alkuperäinen Carrie on jäänytkin monen katsojan mieleen unohtumattomana katsomiskokemuksena.  Elokuvasta on tehty uusintaversio 2013, mutta arvostelijoiden mukaan se oli täysi floppi.

Elokuvassa nuori tyttö asuu yhdessä uskonnollisesti fanaattisen äitinsä kanssa.  Kotona määrää äiti ja uskonto, tunnelma on ahdistava.  Pieninkin vastalause johtaa rangaistuksiin, joihin kuuluu rukouskaappiin lukitseminen.  Uskonto tällaisessa muodossa esitettynä on todella tuhoavaa ja pelottavaa.

Carrie on ollut koulukiusattu jo kauan. Tilanne pahenee entisestään, kun kiusaajille selviää ettei Carrie tiedä aikuiseksi kasvamisesta mitään.  Kiusauskohtaus koulun suihkutiloissa on  ahdistava ja antaa kiusaajista armottoman kuvan.  Joukko hyökkää heikomman kimppuun ja  provosoi itsensä hysteeriseen vimmaan.  Kuitenkin sydäntäkin löytyy ja koulun suosituin poika pyytää Carrien tanssiaisiin.  Siellä helvetti pääsee valloilleen kun Carrie huomaa omaavansa telekineettisiä kykyjä.

 Koulukiusaajien hahmoissa asuu hirveä ilkeys.  He eivät voi yksinkertaisesti antaa oudon ja hiljaisen tytön vain olla. Siksi tanssiaisissa tapahtuva kaaos ei aiheuttanut ainakaan minussa minkäänlaista sääliä.  Tuli vain sellainen tunne, että he olivat kohtalonsa ansainneet.

Elokuvassa on nähtävissä monta eri tasoa.  Yksi on fanaattisen uskonnon tuhoava vaikutus, toinen koulukiusaamisen mekanismi eri rooleineen.  Varsinainen kauhu jäi mielestäni vaisuksi lukuun ottamatta loppukohtausta, jossa haudasta nousi käsi tarttumaan Carrien ystävän ranteeseen.  Tämän rekisteröi myös Saara, jonka kirkaisu saisi monen näyttelijän vastaavan suorituksen tuntumaan teennäiseltä.

Teksti: Eerik Haavisto

Nuorten ääni ratkaisee

Marleena Holmberg kertoi EU:sta perusteellisesti

Meille lukiolaisille EU:n asiat, kuten tupakkalainsäädännöt, tukipaketit, erilaiset direktiivit ja säädökset tuntuvat kovin vieraalta. Koskettavatko nämä asiat todella meitäkin? Viime viikon keskiviikkona saimme tähän vastauksen.  Saimme lukiollemme vieraaksi Eurooppalainen Suomi ry:n toteuttaman Nuorten ääni ratkaisee-projektin edustajan Marleena Holmbergin. 

Luentoa

Tapahtumaan osallistui niin lukion kakkosten lisäksi myös me abit, joilla onkin ensimmäiset europarlamenttivaalit edessä. Infopäivä aloitettiin kertomalla hieman siitä, että miten EU itseasiassa toimii. Tämä oli mielestäni hyvinkin tarpeellista siihen nähden, että lukiossamme kun on vain yksi yhteiskuntaopin kurssi, missä saamme enemmän tietoa itse EU:sta. Toki perustiedot opetetaan, mutta EU:n syvempi merkitys jää unholaan monelle nuorelle. Meille kerrottiin mm. Euroopan parlamentin työskentelystä ja  kokoonpanosta, sekä muista EU:n toimielimistä. Myös tieto siitä, miten EU:n päätökset vaikuttavat jopa meidän lukiolaistenkin elämiimme, ja miten ne vaikuttavat muidenki arkeen, oli hyvin hyödyllistä. Infotilaisuus ei kuitenkaan jäänyt vain siihen, vaan tällä kertaa saimme myös itse olla mukana päätöksenteossa, vaikkakin vain  leikisti. 

Valiokunnat työssään

Saimme tilaisuuden keskustella hyvinkin ajankohtaisista ja tärkeistä asioista, kuten turkistarhauksesta, nuorisotyöttömyydestä, kansainvälisestä rikollisuudesta ja Syyrian sisällissodan uhrien avustuksesta. Jakauduimme ryhmiin, keskustelimme omasta aiheestamme, ja teimme yhteenvedon asiasta, ja lopulta ehdotuksen. Asiasta sai esittää niin eriäviä, kuin puolustaviakin mielipiteitä. Saimme siis käytännössä harjoitella päätöksentekoa meppien tapaan Euroopan parlamentin  täysistunnossa. Keskustelun jälkeen jokaisen ryhmän ehdotukset kävivät läpi äänestyksen, jotkut paremmalla menestyksellä, jotkut huonommalla. Minusta tämä oli oiva tapa saada luokioikäiset nuoret kiinnostumaan sellaisesta asiasta, joka muuten tuntuisi kovin vieraalta. Kun saa itse kokea olevansa mukana päätöksenteossa, ja nähdä miten se vaikuttaisi, tuntuu asia paljon tärkeämmältä. 

Kannattaako meidän nuorien lopulta äänestää europarlamenttivaaleissa? Mielestäni kyllä. Oma yksittäinenkin ääni saattaa olla ratkaiseva,  vaikka se ei siltä aina tunnukkaan. Kannustaisinkin myös muitakin nuoria ottamaan asioista selvää, ja äänestämään, koskee se sitten eurovaaleja tai oman kunnan kunnallisvaaleja. Myös nuori voi vaikuttaa!

Teksti: Essi Huovinen

Kuvat: Tuomas Kulha

Sattuu ja tapahtuu

Kaksi viikkoa on käyty koulua syysloman jälkeen. Monesti sitä ajattelee, että näin marraskuussa on synkkää ja pimeää, eikä koulussa tapahdu yhtään mitään. Aika kuluu joulua odottaen. Miten väärä ajattelumalli tuo onkaan. Nimittäin tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä kaikkea koulussa on tapahtunut loman jälkeen ja mitä ensi viikolla on luvassa. 

1. Lukiolaisten liiton koulukäynti. Suomen lukiolaisten liitto kävi esittelemässä toimintaansa lukiolaisille heti loman jälkeen. Opiskelijoille esiteltiin liittoon kuulumisen hyviä puolia. Lisäksi liiton edustajat jututtivat oppilaskuntamme hallitusta ja rehtoria.
2. Taksvärkkipäivä. 1.11 lukiolaiset viettivät taksvärkkipäivää. Abiturientit eivät osallistuneet taksvärkkiin, vaan treenasivat koululla äidinkieltä ja matematiikkaa. Osallistumisprosentti oli erinomainen, kiitos kaikille!
3. Kouluviihtyvyyskyselyn tekeminen. Jokainen lukiolainen on saanut vastattavakseen kyselyn, jolla kartoitetaan kouluviihtyvyyttä. Kyselyn tuloksiin palataan lähiaikoina.
4. Ihmefilmi-elokuvanäytös. Tiiistaisin koululla näytetään laadukkaita kotimaisia elokuvia kaikille kiinnostuneille. Ensimmäisenä elokuvana katsottiin Komisario Palmun erehdys. Ensi viikolla on vuorossa Mustalaishurmaaja.
5. Vanhempainilta. 7.11 pidettiin lukion vanhempainilta. Kiitos kaikille osallistujille. On aina mukavaa huomata, että lukion toiminta kiinnostaa myös huoltajia.
6. 4tieteen kisat. Ensi viikon aikana lukiolla pidetään neljän tieteen kisoja. Valtakunnallisiin kisoihin voi osallistua kuka tahansa.
7. Nuorten ääni ratkaisee-ensikertalaisena EU-vaaleissa. Keskiviikkona 13.11 lukiolla vierailee Eurooppalainen Suomi ry:n toteuttama projekti, jonka tavoitteena on aktivoida nuoria vaikuttamaan.
8. Abi-päivät. 14.11 abit vierailevat perinteiden mukaisesti Oulun yliopiston abipäivillä.
9. IIK!Kauhuelokuvafestivaalin näytös. Lukiolaisille tarjotaan perjantaina 15.11 erinomainen elokuva. Katso Carrie-elokuvan esittely käsiohjelmasta.

Oletko vielä sitä mieltä, että koulussa ei tapahdu mitään :) Ja kaikki tämä toiminta laadukkaan perustyön lisäksi. Tulevista tapahtumista kirjoitetaan tekstejä. Muun muassa elokuvasta olisi mielenkiintoista lukea esim, yhden opiskelijan ja yhden opettajan näkemys. Ottakaapa haaste vastaan.

Tuomas